Elävää kieltä

Suomenruotsalaiset ovat kotikaupungissamme kielivähemmistö, sillä Tampereen Ruotsalaiseen seurakuntaan kuuluu vain noin 900 kaupunkilaista. Äidinkielenään ruotsia puhuvia suomalaisia on reilut viisi prosenttia väestöstämme. 

Marraskuussa valokeilaan nousee toinenkin kielivähemmistö, saamelaiset, kun saamenkielisiä Kauneimpia Joululauluja lauletaan inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi Aleksanterin kirkossa.

Suomen saamelaiskäräjien mukaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, joista jo yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Pirkanmaalla heitä on noin 400.

Saamelaisyhdistys Bárbmu järjestää Tampereen seudulla monenlaisia tapaamisia. Myös Suomen evankelis-luterilainen kirkko tekee saamelaistyötä ympäri Suomea.

Tässäkin lehdessä kerrotaan, miten tärkeää on saada toimia ja osallistua elämässä ja kirkossa omalla äidinkielellään. Se on sydämen kieli, ja monille ainoa uskon ja rukouksen kieli. Omaan kieleen liittyy isoja tunteita, sillä ihminen kokee itsensä hyväksytyksi, kun saa käyttää omaa kieltään.

Suomenkieliset voivat siksi kiittää piispa ja uskonpuhdistaja Mikael Agricolaa. Hän loi Raamatun suomennoksellaan suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat.

Kielen tulee myös kehittyä, jotta se pysyy elävänä. Lokakuussa Suomen Pipliaseura kertoi, että se julkaisee Ensimmäisen Mooseksen kirjan ja Jobin kirjan uudet suomennokset. Käännös on ekumeeninen.

”Uusi raamatunsuomennos on kirkkojen yhteinen ponnistus. Kaikki voittavat, kun kristillinen perintö siirtyy uusille sukupolville sujuvalla kielellä, parhaiden käännösasiantuntijoiden voimin”, kuvaa hankkeen merkitystä Tampereen hiippakunnan piispa ja Pipliaseuran puheenjohtaja Matti Repo.

Maahanmuuttajilla ei ole aina mahdollisuutta toimia uudessa kotimaassaan omalla äidinkielellään. Tampereellakin asuu ihmisiä yli 120 maasta, ja puhuttuja kieliä on vielä enemmän. Ja toki asuinmaan kielen oppiminen on olennainen osa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista.

Kansainvälinen toiminta voi kuitenkin tarjota tärkeän yhteisön. Tampereen seurakunnat tarjoavat palveluita monilla kielillä sekä kohtaamispaikkoja, joissa voi tutustua uusiin ihmisiin, oppia suomea ja löytää hengellistä ja käytännön tukea.