Kevättä kynttelistä

Kynttilänpäivää vietetään 8. helmikuuta. Kirkkopyhä palautuu keskiaikaiseen tapaan vihkiä käyttöön vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Siunattu kynttilä edustaa Kristusta maailman valona. (Luuk.2: 22–33) Tapa on vielä käytössä katolisessa kirkossa.

Pyhän aiheena on Jeesus-lapsen tuominen Jerusalemin temppeliin Herran eteen. Jeesuksen aikana noudatettiin Vanhan testamentin säädöstä, jonka mukaan äidin tuli suorittaa puhdistautuminen 40 päivää poikalapsen syntymän jälkeen.

Suomessakin oli aiemmin käytössä kirkottaminen, jolloin äiti ja lapsi siunattiin ja otettiin seurakunnan yhteyteen synnytyksen jälkeen.

Luukas kertoo Marian, Joosefin ja Jeesus-lapsen kohtaamisesta vanhan Simeonin kanssa. Jumala oli luvannut, ettei hän kuolisi ennen kuin hän on kohdannut Herran Voidellun. Simeon oli kärsivällisesti odottanut Jumalan lupauksen täyttymistä.

Jeesus-lapsesta loisti ihmeellinen kirkkaus, mikä sai Simeonin puhkeamaan kiitoslauluun. Hän ylisti Jumalaa pelastuksesta, jonka hän on valmistanut kaikille kansoille.

Oheisessa maalauksessani olen kuvannut kasvatti-isä Joosefin ja köyhien uhrieläimet, kaksi kyyhkystä. Keskiössä ovat Simeon, Jeesus-lapsi ja äiti Maria. Taustalla on menora, juutalainen seitsenhaarainen kynttelikkö. Maapallo viittaa kaikkein pyhimpään ja kertoo, että Jeesuksen tuoma sovitus ja valo kuuluvat koko maailmalle  – sinulle ja minulle.

Myös Tukholman kansallismuseossa on koskettava Rembrandtin maalaus aiheesta. Sommittelu on rajattu Jeesus-lapseen, jota iäkäs Simeon pitelee käsivarsillaan. Teos muistuttaa myös siitä, että meillä on kaikenikäisinä, myös vanhoina, tärkeitä tehtäviä: rukous ja siunaaminen.

”Kevättä Kynttelistä” on vanha suomalainen sanonta, joka viittaa kynttilänpäivään. Se merkitsee sitä hetkeä, kun kevään valo vihdoin voittaa talven pimeyden. Kynttilänpäivän jälkeinen pyhä on laskiaissunnuntai. Siitä alkavat paastonaika ja pääsiäiseen valmistautuminen.

Paastonaika merkitsee elämän yksinkertaistamista niin, etteivät kiireelliset asiat menisi tärkeiden ja olennaisten ohitse – kuten arkielämässä helposti käy. Meillä on sittenkin vain tämä päivä, tämä hetki.

Siunattua ja uudistavaa paastonaikaa sekä kevättä – pääsiäisen valoa kohti!       

Annukka Laine, taidemaalari