Rati riti Ratinassa

Leppoisa tauko laskujen lomassa. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto. Kuvaaja: Berndt Blom. CC BY 4.0

Kuvassa hallariemuista nautitaan Ratinan rantamilla. Hurjimman laskun laella seisoo vuonna 1899 valmistunut ortodoksikirkko, joka otosta otettaessa oli melko lailla upouusi.

Eletään nimittäin jotakin aivan 1900-luvun ensimmäisistä talvista. Kelkkakatraassa on tamperelaisia Blomeja – äiti Ainan lisäksi lapset Ilma, Kerttu ja Lauri jossain järjestyksessä – sekä yksi, nimeämätön kelkkailija, joka lienee jonkin toisen perheen vesa.

Blomeilla oli kyllä neljäskin jälkeläinen, mutta vuonna 1899 syntynyt Eino tuskin esiintyy kuvassa. Hän kun taisi tuolloin olla vielä vähän pieni mäkileikkeihin.

Toki voin olla (taas) väärässäkin.

Kuvateksti: Blomin lapset liukastelevat Laukontorilla, Einokin on tainnut jo päästä mukaan. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto. Kuvaaja: Berndt Blom. CC BY 4.0

Linssin läpi tähtäili joka tapauksessa isä Berndt, arkkitehti ja harrastelijavalokuvaaja, jolta Vapriikin kuva-arkistosta löytyy neljättä sataa kuvaa.

Varsin useissa esiintyy juuri perhe-Blom erinäisissä herrasväkisissä touhuissa: purjehtimassa, retkellä, kaloja perkaamassa tai ihan vaan poseeraamassa missä milloinkin.

Mutta löytyy tuotannosta myös kauniita tutkielmia kotikaupungista ja sen kehityksestä: on valmistuvaa Satakunnansiltaa ja Kauppahallia, Viikinsaaren ravintolaa sekä Pyynikin haulitornia, noin joitakin mainitakseni.

Mielenkiintoisia ovat myös kuvat Tampereen tuolloisista tulitaistelijoista toimissaan. Aihevalinta johtunee siitä, että Berndt Blom ajoi aktiivisesti paikallisia palosuojeluasioita ja palveli muun muassa kaupungin vakinaisen palokunnan ensimmäisenä päällikkönä 1898–1901.

Mutta ehti hän arkkitehdinkin töitä tekemään ja laati myös useita seurakuntiin tavalla tai toisella liittyviä suunnitelmia: Kalevankankaan hautausmaan ensimmäisen aidan, Pyhäjärven kappeliksi myöhemmin muutetun Viikinsaaren putkarakennuksen sekä Ilkon kurssikeskukseen kuuluvan jugend-huvilan.

Hauskaa kyllä, myös Aina Blomilla oli oma vankka yhteytensä kaupungin kirkolliseen elämään. Hänen isänsä, lukkari-urkuri Samuel Hellman nimittäin palveli jotakuinkin neljä vuosikymmentä Tampereen pyhäköissä.

Vuonna 1902 Blomien perhe muutti pääkaupunkiseudulle, jossa isä Berndt jatkoi sammutusalan uraansa ryhtymällä Suomen Teollisuudenharjoittajain Keskinäisen Paloyhdistyksen teknilliseksi tarkastajaksi.

Toivottavasti sieltäkin löytyi hyviä laskuja!

Lähteet: 

• Aamulehti 12.6.1932
  Ark-byroo Oy:
• Ark-byroo Oy: Ilkon kurssikeskus. Kulttuuriympäristöselvitys (2022); Finna.fi (Vapriikin kuva-arkiston aineistot)
  
• Martikainen, Juha-Matti (toim.): Temppelin vuosisata (Tampereen ortodoksinen seurakunta 1999)
  Silfverhuth, Voitto:
• Silfverhuth, Voitto: Tampereen seurakuntahistoria 1 (SKS 2013)