Katsokaa taivaan lintuja

Katsokaa taivaan lintuja -blogissa tehdään löytöretkiä Raamatun lintuihin. Isossa kirjassa on satoja viitteitä lintuihin ja tunnistettavia lajeja kymmeniä. Ne liihottelevat sekä omina itsenään että vertauskuvallisessa merkityksessä. Vuorisaarnassa kehoitetaan: ”Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon, ja silti teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ja olettehan te paljon enemmän arvoisia kuin linnut!” (Matt. 6:26)
5.9.2017 13.14

Tumma, komea älykkö

Pirjo Silveri

Lintuhavainnoista saa lukea jo ison kirjan alkulehdillä. Korppi (Corvus corax) on ensimmäinen nimeltä mainittu laji. Aiemmissa raamatunsuomennoksissa siitä käytettiin nimitystä kaarne, ja sellaisena lintu esiintyy myös Kalevalassa.


Tiesitkö, että tunteita herättävä variksen sukulainen on lintumaailman älykkö? Korpilla on hyvä muisti, ja se osaa tehdä hämmästyttävän pitkiä päättelyketjuja sekä suunnitella tulevaisuutta samaan tapaan kuin vain ihminen ja tietyt isot apinat.


 

korppi_03
Kuva: Rami Marjamäki

Ensin korppi,

sitten kyyhky

 

Vanhan testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kuvataan, kuinka Nooa avasi arkkinsa ikkunaluukun ja päästi korpin ulos tutkailemaan ympäristön tilannetta.


Suurikokoisen, tarkkasilmäisen linnun valinta sanansaattajaksi ei ollut sattumaa: Nooa tiesi pystyvänsä kaukaa havaitsemaan, jos korppi jää johonkin paikkaan liitelemään ja kaartelemaan. Se taas paljastaisi, että lähellä on auringon lämmittämää maata.


Raamatun mukaan korppi ei palannut arkkiin, vaan jäi matkalleen – kenties haaskoja syömään. Seuraavaksi Nooa lennätti matkaan kyyhkyn, hyvän suunnistajan, joka sitten toi lähettäjälleen tuoreen oliivipuun oksan. Kyyhkynen alkoi ilmeisesti rakentaa pesää ja paikkauskollisena palasi lehvä nokassaan lakkaansa.


Koska korppi tavallaan petti Nooan, jotkut kirkkoisät saivat pontta selittää lintu pahan vertauskuvaksi. Esimerkiksi Augustinuksen mukaan korppi symboloi maailman nautintoihin kiintynyttä ihmistä, joka lykkää kääntymystään.

 

Tervatynnyrissä käynyt?

 

Monien kansojen uskomuksissa korpilla on ollut synkkä maine. Pelkästään linnun näkemisen on kuviteltu enteilevän onnettomuutta, sairautta tai kuolemaa.

Pelkoa ja vihaa on varmaan osaltaan ruokkinut siivekkään kiiltävänmusta väri, läpitunkeva ääni ja tapa käyttää ravinnokseen jätteitä ja raatoja. Korppi osaa muunnella ääniään, ja tätäkin taitoa ruvettiin jo varhain selittämään, että lintu muuttaa huutoaan sen mukaan, mitä kulloinkin ennustaa.


Korpista kiertää erilaisia sanontoja ja tarinoita, sellainenkin, että lintu oli alun perin valkoinen, mutta muuttui pahojen tekojensa takia mustaksi.


Virolaisen kansantarun mukaan Jumala pyysi korppia auttamaan ojankaivuussa, jotta vesi laskisi nopeammin vedenpaisumuksen jälkeen. Korppi pelkäsi kauniin valkoisen höyhenpukunsa likaantumista. Jumala vihastui ja työnsi linnun tervatynnyriin. Siitä lähtien se on ollut musta.

 

Hyvä ja hyödyllinen

 

Toisinkin voi nähdä, ajatella ja Raamatun mukaan tulkita. Korppia on nimittäin pidetty myös hyvää palvelevana ja tarkoittavana. Kristillisessä taiteessa lintu on esiintynyt monien pyhimysten symbolina.


Useissa raamatunkohdissa kerrotaan Jumalan huolenpidosta nimenomaan korpin välityksellä. Lintu on palvellut viestinviejänä muitakin kuin Nooaa ja kuljettanut apua ahdingossa oleville. Näin esimerkiksi kertomuksessa Eliasta erämaassa. Kun kuningas Ahab ja puolisonsa Isebel vainosivat Eliaa, Herra antoi profeetalle ohjeen piilopaikasta ja lupasi korppien tuovan kyllä ruokaa. ”Korpit toivat hänelle aamuin illoin leipää ja lihaa, ja purosta hän sai juodakseen.” (1. Kun. 17:4)


Uudessa testamentissa Jeesus käytti korppeja esimerkkeinä linnuista, jotka Jumala ruokkii ja samalla tavalla Hän huolehtii ihmisistä.

”Katsokaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta huolehditte?” (Luuk 12:24–26)


Korppi on innoittanut myös Laulujen laulun kirjoittajaa sulhasen ulkomuodon kuvailussa. Vuoden 1938 suomennoksessa kirjoitetaan: ”Hänen päänsä on kultaa, puhtainta kultaa, hänen kiharansa kuin palmunlehvät, mustat kuin kaarne.”. Sama jae kuuluu nykyisessä Raamatussa: ”Hänen kasvonsa hohtavat kuin kulta, hänen kiharansa ovat korpinmustat, tuuheat kuin taatelin kukinnot.” (Laul. 5:11)

 

Erämaista lähelle asutusta

 

Korppi on Suomen suurin varpuslintu, kooltaan 65–70-senttinen. Tietyssä valossa sen selkä välkehtii vihreän ja sinivioletin metallinkiiltoisena. Hyviä tunnusmerkkejä ovat pitkä kiilamainen pyrstö ja järeä nokka.


Perinteisesti korppi on mielletty ihmistä karttavaksi, erämaiden, metsäalueiden ja tunturien linnuksi. Runsaimpana se esiintyykin Lapin poronhoitoalueilla. Osin ympäristökasvatuksen ansiosta vaino lintua kohtaan on loppunut, ja pesimäkannan kasvaessa korpit ovat uskaltautuneet entistä lähemmäs asutusta. Viime vuosikymmeninä salomaiden siivekäs on levittäytynyt koko maahan etelärannikkoa ja saaristoa myöten, kotkien talviruokinnan ja leutojen talvien houkuttamana.

Pirkanmaan linnusto -kirjan (2016) mukaan korppi pesii lähes koko Pirkanmaalla, kannaksi täällä on arvioitu 1 000–1 600 paria.


Nykyään lintu on rauhoitettu poronhoitoalueen ulkopuolella koko vuoden.

Korppi on arka ja varovainen, mutta samalla myös utelias. Se on uskollinen sekä pesimäalueelleen että valitsemalleen puolisolle. Parisuhde on elinikäinen.

Ravintonaan korppi käyttää haaskoja, linnunmunia ja -poikasia, myyriä, kaloja, hyönteisiä ja jätteitä. Siksi se viihtyy esimerkiksi kaatopaikoilla. Korppia voidaan pitää hyödyllisenä terveyspoliisina: yhdessä varisten kanssa se toimii tienvarsien puhtaanapitolaitoksena nappaamalla ateriakseen liikenteen tappamia eläinten raatoja.

 

Inhimillinen itsehillintä

 

Monet tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet tumman, komean siivekkään älykkyyden. Nykyään tiedetään, että vain ihminen, isot apinat ja korppi pystyvät samalla tavoin suunnittelemaan tulevaisuutta.


Ruotsissa Lundin yliopistossa tutkijat halusivat tarkkailla korppien päättelykykyä, ja asettivat niille tehtäviä ja tilanteita, joita ei luonnossa esiinny. Paljastui, että korppi osaa toimia kuten ihminen. Mitä lähempänä palkkio häämöttää, sitä paremmin lintu pystyy hillitsemään itsensä. Jos huomenna on luvassa pääpotti, korppi ei ota pikkusummaa tänään.


Lontoossa liikkumaan tottunut asukas tai turisti ottaa sateenvarjon mukaansa, vaikka sen kantamisesta on pientä vaivaa ja vaikka taivas juuri nyt olisi kirkas. Ihminen suunnittelee toimintaansa sen mukaan, mitä hän olettaa tapahtuvaksi. Samalla tavoin käyttäytyy korppi.


Pirjo Silveri

 

Lue lisää tutkimustuloksia:

Yle

forskning.se

 

Kirjallisuutta:

Kosonen, Rintamäki, Seppälä, Geiger: Pirkanmaan linnusto, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys 2016

Laine: Suomalainen lintuopas, WSOY 1991

Lempiäinen: Katsokaa taivaan lintuja, Kirjapaja 1982

Stott: Linnut opettajamme, Uusi tie 2007

Väisänen: Mitä symbolit kertovat, Kirjapaja 2015

Väisänen: Kristilliset symbolit, Kirjapaja 2011

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi