Voimme oppia, ettei kannata luovuttaa
Ympäristö on meidän, pitäkäämme siitä huolta. Tämä on Shagihilun alakoulun ympäristöryhmän laulu pohjois-Tansaniassa.
”Mekin kuolemme, kun puut kuolevat. Istutamme puita ja keräämme roskat. Näin kun saarnaamme, kaikki muuttuu paremmaksi”, viestivät koululaiset.
Koulun yhteistyö Suomen Lähetysseuran ja ulkoministeriön tukeman TCRS-järjestön Ilmastokestävät yhteisöt Tansaniassa -ympäristöhankkeen kanssa alkoi viitisen vuotta sitten. Kerhossa on jäseniä eri luokilta.
Kuumuuden takia vettä on säästeltävä ja puiden taimille annettava juotavaa tippa kerrallaan. Oppilaat oppivat myös pienellä puumäärällä toimivan uunin rakentamista, alueen siistimistä, käsien pesua ja terveellistä ruokavaliota.
– Pellon rakensimme oppilaiden ja heidän perheidensä kanssa yhdessä. Enemmän ja enemmän on opittu siitä, miten huolehdimme ympäristöstä. Tiedot ja taidot ovat levinneet myös kyliin, ja on opittu ennakoimaan suuria muutoksia, kertoo ympäristötiedon opettaja Taminu Fuad.
Luokissa ja käytännön toimissa pidetään huolta siitä, että jokainen oppilas istuttaa vuosittain ainakin yhden puun. Tähän mennessä alueelle on istutettu jo noin 400 puuta. Aikeena on istuttaa vielä tuhat lisää.
– Yritämme myös saada ympäristöömme luontoystävällistä teknologiaa, jota on helppo saada ja joka sopii yhteisölle. Haluamme sitoa perheet ja yhteisöt kampanjaan yhteisen asian puolesta.
Kerhon toimien avulla koulun ympärille on saatu lisää vihreyttä.
– Koko koulun alue on vihertynyt projektin ansiosta. Viisi vuotta sitten ei olisi voinut kuvitella, että toukokuussa voisi olla näin vihreää, tai että puita voisi istuttaa kuivana aikana, 427 oppilaan koulun rehtori, Ms. Consolatha Ng’wipagi iloitsee.
Vaikka sadevesi kerätään tarkoin talteen, haaveissa on oma kaivo. Siihen tarvittaisiin työvälineitä. Myös lisää asiantuntemusta ja oman pienen ympäristöaseman tukea kaivattaisiin, sillä peltoalaa on tarkoitus laajentaa.
Eläimet voisivat syödä sadon
13-vuotias Bertha kertoo heinien pitävän kosteuden pinaatintaimien ympärillä. 11-vuotias Baraka puolestaan sanoo, että taimista on huolehdittava joka päivä. Muuten aurinko näännyttäisi ne, tai lehmät söisivät sadon. Kerholaiset tulevatkin koululle aamuisin muita lapsia aikaisemmin.
– Kaikista jätteistä voi tehdä jotain, eikä pidä laittaa niitä roskiin, Bertha mainitsee.
Sairaanhoitajan ammatista haaveileva 12-vuotias Yasintha esittelee appelsiinipuun, akaasian ja tamarindin taimia. Osa kasveista käytetään hyödyksi koulussa, mutta satoa myös myydään.
Kuvat ja teksti: Asta Kettunen
JK: Kuulen niiden kommenttien lisääntyvän – Suomessakin – joiden mukaan yksittäisten ihmisten teoilla ole merkitystä ilmastonmuutoksen edessä. Mutta tekemättä jättämällä emme ainakaan saa mitään aikaan, ja toimiminen myös voimauttaa. Tansanian lapset ja nuoret yrittävät parhaansa, miksemme mekin.
Suomen Lähetysseuran työ Tansaniassa
Lähetysseuran työtä Tansaniassa 75 vuotta
