Kierto-hanke: Enemmän kuin hävikkiruokaa

Tampereen seurakunnissa on nykyisin tarjolla edullinen ruokailu viikon jokaisena päivänä. Ateriat toteutetaan seurakuntien keittiöiden ja Kierto-hankkeen yhteistyönä. Hävikkiruuan hyödyntämisen ohella tärkeitä asioita toiminnassa ovat osallisuus ja yhteisöllisyys.

Euroopan-sosiaalirahaston Kierto-hanke alkoi Tampereella elokuussa 2019. Tampereen seurakuntien tehtävänä hankkeessa on hävikkiruuan jalostaminen, jatkokäsittely ja jakelun kehittäminen sekä uusien oppimisympäristöjen luominen hävikkiruuan ympärillä.

– Tällä hetkellä hanke on jo varsin hyvässä vauhdissa Tampereen seurakunnissa. Toiminnan tukijalka on Tampereen seurakuntien Ruokapankki, joka saa hävikkiruuan lahjoituksina kaupoilta ja yrityksiltä, kertoo hankkeen ohjaaja ja ateriatoiminnasta vastaava Olli Rinta-Mantila.

– Käytännössä Tampereen seurakuntien tiloissa on tällä hetkellä tarjolla ruokailu viikon jokaisena päivänä. Osa aterioista valmistetaan kokonaan hävikkiruuasta.

Ruokailuja on tällä hetkellä toistakymmentä eri puolilla kaupunkia. Tarjolla on aamiaisia, lounaita ja päivällisiä. Osa aterioista on maksuttomia, ja osasta peritään 2–4 euron maksu.

Uusinta uutta ovat Aitolahden kirkon ekobrunssit, joita on tarjolla noin kerran kuukaudessa viikonloppuisin. Hervannassa, Nekalassa, Tesomalla ja Lielahdessa taas valmistetaan iltapäivisin päivällisiä, jotka on suunnattu erityisesti lapsiperheille. 

Lisäksi Kierto valmistaa tilauksesta aterioita moniin seurakuntien ja yhteistyökumppaneiden Pop Up -tapahtumiin.

Monipuolisia oppimisympäristöjä

– Ruokapankki sekä jokainen keittiö ja ruokailu ovat oppimisympäristöjä, joissa työkokeilijoita valmennetaan alan tehtäviin, kertoo Rinta-Mantila.

Samalla heitä tuetaan elämänhallinnassa ja annetaan valmiuksia työelämään.

– Jokaisella ihmisellä on omat vahvuutensa ja häntä tuetaan yksilönä. Olemme täällä ihmistä varten, ja jokaisen tulisi saada kokemus osallisuudesta työyhteisöön, korostaa työhönvalmentaja Anita Aaltojärvi.

Kierto-hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja pitkään työttömänä olleet ihmiset, joille tarjotaan oppimis- ja työmahdollisuuksia kiertotalouden tehtävissä.

Työkokeilijaksi voi hakea Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden, TE-toimiston tai Tampereen seurakuntien työntekijöiden kautta. Tällä hetkellä kokeilussa on työskennellyt 12 ihmistä.

Tavoitteena on tarjota mahdollisuus myös osatutkintojen suorittamiseen. Esimerkkeinä ovat ruuanvalmistus suurtalouskeittiössä, tarjoilu, logistiikka, kahvilapalvelut, asiakaspalvelu ja puhtaanapito.

– Teemme yhteistyötä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa, kertoo Rinta-Mantila.

Uusin idea kesäkahvila

Innostus ja palo työhön näkyvät, kun Anita Aaltojärvi ja Olli Rinta-Mantila kertovat uusista ideoistaan kiertotalouden kehittämiseksi.

– Valitettavasti työtunnit ja voimavarat eivät vain riitä kaikkien ajatusten toteuttamiseen, kaksikko toteaa.

Uusin innovaatio on kesäkahvila, joka suunnitelmien mukaan toimisi kesä–heinäkuussa Seurakuntien talon sisäterassilla. Ideasta on tehty aloite, koska terassin käyttöönotto vaatii remonttia.

– Kahvila tarjoilisi pientä suolaista ja makeaa kahvileipää, ehkä kasviskeittoakin. Terassia elävöittäisi pieni hyötypuutarha, jossa kasvatettaisiin yrttejä. Terassilla voisi olla myös ohjelmaa kävijöiden iloksi, ideoi Aaltojärvi.

Hankkeessa yhdistyisi monia asioita, jotka tukevat seurakuntayhtymän kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja yhteisöllisyyden tavoitteita.

– Kahvila tarjoaisi hienon oppimisympäristön työkokeilijoille. Tuotteiden valmistamiseen käytettäisiin hävikkiruokaa. Matalan kynnyksen kahvila toisi yhteisöllistä toimintaa keskustaan kesällä, joka muuten on hiljaista aikaa seurakuntien toiminnassa.

Enemmän kuin ruokaa

Aaltojärvi ja Rinta-Mantila korostavat, että Kierto-hankkeen toteuttaminen seurakunnissa on paljon muutakin kuin hävikkiruuan valmistamista ja tarjoamista.

– Kyse on myös yhteisöllisyydestä, osallisuudesta ja työllisyyden hoitamisesta, ja tällä kaikella on paljon suurempi merkitys kuin pelkällä ruoka-avulla, miettii Aaltojärvi.

– On mielenkiintoista pohtia, mitä kaikkea muuta tapahtuu ruuan lisäksi, kun kokoonnutaan yhteen, lisää Rinta-Mantila.

Kierto-hankkeen kokemuksista ja uusista ideoista vaihdetaan ajatuksia Enemmän kuin ruokaa -seminaarissa, joka järjestetään 14. toukokuuta Seurakuntien talossa. Yhteistyössä ovat Tampereen seurakunnat, Kierto-hanke, Sininauhaliitto sekä Kirkkopalvelut, jonka ruoka-apu.fi-sivusto avattiin tammikuussa.

Sivusto palvelee ruoka-apua etsiviä ihmisiä ja järjestäviä tahoja. Sieltä on mahdollista löytää ajantasaiset tiedot ruoka-aputapahtumista ja yhteisöllisistä ruokailuista alueittain. Myös Tampereen seurakuntien yhteisöruokailut on tarkoitus päivittää sivustolle lähikuukausien aikana.

Kaikki saavat syödäkseen

Viime keväänä kokiksi valmistunut Teemu Lemmetty päätyi työkokeilijaksi Kierto-hankkeeseen ja Ruokapankkiin vapaaehtoistyön kautta.

– Olin työttömänä valmistumisen jälkeen, ja kävin aikani kuluksi laittamassa ruokaa Lielahden kirkon yhteisöruokailussa.

Kierto-hankkeeseen hänet valittiin lokakuussa 2019. Alkuviikon nuori mies työskentelee Ruokapankissa ja loppuviikon hän kokkaa yhteisöruokailuissa: keskiviikkoisin Linnainmaalla, torstaisin Pispalassa ja tilanteen mukaan muuallakin.

– Linnainmaan seurakuntakeskuksen lounaalla käy kolmisenkymmentä henkeä, ja määrä lisääntyy koko ajan, kun sana kiirii. Pispalan aamupalalla käy vielä aika vähän väkeä, mutta kyllä senkin suosio lisääntyy, uskoo Lemmetty.

Aterioiden valmistaminen hävikkiruuasta on mieluinen haaste nuorelle kokille.

– Yritän itse elää ekologisesti, ja kierrätän kaiken. Olen aina pyrkinyt siihen, että hävikkiä tulee mahdollisimman vähän.

Hävikkiruuan valmistaminen vaatii luovuutta ja kekseliäisyyttä.  

– Suunnitelmiin saattaa tulla muutoksia, jos tiettyä raaka-ainetta ei olekaan riittävästi tarjolla. Se vaatii joustavuutta, mitä toki muutenkin kokin työssä vaaditaan.

Periaate on, että kaikki ruokailuun tulevat saavat syödäkseen.

– Jos jollakin ruokailijalla on erityisruokavalio, yritän loihtia jotakin nopeasti vaikka pakastimen antimista.

– Jos ruoka uhkaa loppua, pyydän, että kävijät ottavat lisää vasta sitten, kun kaikki ovat saaneet ensimmäisen annoksen.  

Nuoren miehen bravuureita ovat kastikkeet, joiden maun salaisuutena ovat hyvin haudutetut liemet. Myös kasvissosekeitot tekevät kauppansa etenkin ulkotapahtumissa.

Hän on huomannut, että yhteisillä ruokailuilla voi olla suuri merkitys osallistujille. Ravitsevan ruuan lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden yhdessäoloon.

– Jos joku jaksaa lähteä liikkeelle ja tulla tapaamaan muita ihmisiä, niin sehän on vain plussaa, miettii kokki, joka itsekin yrittää ehtiä keittiöstä juttelemaan ruokailijoiden kanssa.

Teemu Lemmetyn jakso Kierto-hankkeessa päättyy huhtikuussa.

– Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti. Olen saanut nyt työkokemusta ja suosituksia, joten toivon, että saisin töitä.

Ihmisten auttaminen motivoi

Lauri Roivas aloitti työkokeilun Ruokapankissa viime lokakuussa.

– Olin jättänyt koulun kesken, ja mietin mitä oikein tekisin elämässäni. Kolmen kuukauden työpestiin järjestyi onneksi myös kolmen kuukauden jatkoaika, kertoo valokuvausta Lahden ammattikorkeakoulussa opiskellut nuori mies.

Aluksi Roivas pakkasi vähävaraisille ihmisille jaettavia ruokakasseja Ruokapankissa. Nykyisin hän toimii pakettiauton apukuljettajana.

– Haen kaupoista aamuisin hävikkiruokaa, ja kuljetan tavaraa sekä kasseja jakoon. Tämä on tosi kivaa hommaa, iloitsee Roivas.

Ruokapankissa työskenteleminen on antanut hyviä valmiuksia muiden ihmisten kanssa toimimiseen sekä logistiikkaan.

– Logistiikka-ala on alkanut kiinnostaa, ja olen jopa hakenut sen alan töitä. Vielä ei tosin ole onnistanut.

Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut nuoren miehen elämänasenteessa.

– Olen rohkaistunut, ja ihmisten auttaminen on ollut mielekästä. Ennen olin aika skeptinen, mutta nyt on parempi fiilis, ja suhtaudun tulevaisuuteen valoisammin.

Tukea ja opastusta saa

Sekä Teemu Lemmetty että Lauri Roivas haluavat rohkaista kaikkia, jotka miettivät työkokeilujaksoa Ruokapankissa ja Kierto-hankkeessa.

– Sinne vain, ei tarvitse pelätä. Kaikessa tuetaan ja tehtäviin perehdytetään hyvin. Ilmapiiri on hyvä, ja saa olla tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa, kannustaa Lemmetty. 

Hyvä työilmapiiri on ollut tärkeä asia myös Lauri Roivakselle kiireisinä päivinä.

– Ilman muuta kannattaa lähteä kokeilemaan. Itseäni motivoi tosi paljon se, että tässä työssä voi auttaa muita ihmisiä, korostaa Roivas.

Hän haluaa rohkaista myös uusia vapaaehtoistyöntekijöitä Ruokapankkiin.

– Kaikki ovat tervetulleita. Uudet vapaaehtoiset saavat hyvän ohjeistuksen tehtäviin.

Teksti: Kirsi Airikka

Palaa otsikoihin