Jumalakeskustelun aika on nyt
Teologian dosentti Kari Latvus kutsuu viime vuotta ”suureksi jumalakeskustelun vuodeksi”, julkaistiinhan aihepiiristä kolme kirjaa ja käytiin kuumaa sananvaihtoa jopa kirkolliskokouksessa.
Senkin ajan Jumala kuvien muutoksessa -kirjan kirjoittaja uskoo tulevan, jolloin teemasta kiinnostuvat isommin useammatkin tiedotusvälineet.
– Jumala-kysymyksiin liittyen paljon on jäänyt keskustelematta. Nyt viimeistään keskustelua olisi syytä alkaa käydä.
Latvus arvelee, etteivät papitkaan ole syventyneet viimeaikaisten tutkimusten löytöihin. Ainakaan tuo pohdiskelu ei ole kantautunut julkisuuteen.
Hän painottaa kirjoittaneensa tekstinsä tutkimustaustalta, vaikka onkin koulutukseltaan pappi. Itsensä hän määrittelee ajattelevaksi, etsiväksi ja pohtivaksi kristityksi.
– Halusin tehdä tämän kirjan mahdollisimman yleistajuiseksi. Aihe selvästi kiinnostaa ihmisiä.
Hän on kuitenkin hieman pettynyt siihen, ettei asiaa ole nostettu esiin Nikean uskontunnustuksen 1700-vuotisjuhlavuonna, jolloin vuoropuheluun ja uusiin avauksiin olisi ollut hyvä mahdollisuus.
Keskustelua tarpeen käydä
Keskustelua Jumalasta on Latvuksen mukaan tarpeen käydä, sillä sen avulla voi liittyä kristillisen yhteisön perinteeseen ja hakea siitä niitä helmiä, jotka ovat ajankohtaistettavissa. Vuoropuhelu kirkastaa ajattelua, ei menneiden aikojen ilmaisujen toistelu.
Latvus nojaa ajatuksessaan etenkin pyhästä mysteeristä puhuvaan Elizabeth A. Johnsoniin, joka on todennut, ettei yhtäkään lausetta Jumalasta pidä ottaa kirjaimellisesti. Jokainen ajatus kun napataan historiallisesta yhteydestään ja tulkitaan nykyajassa.
– Aina kun käytetään jotain ilmaisua, suljetaan jotain pois. Rukous on pyhän ja sinän kohtaamista, ja Jumala on siis sellainen taho, joka on kohdattavissa. Mutta kun sanotaan, että Jumala on persoona, otetaan hyvin ihmismäinen ote ja kavennetaan Jumala-käsitettä.
– Terho Pursiainen on todennut, että jos Jumala ilmestyy temppelissä, se ei tarkoita, että temppelissä olevat olennot lisääntyvät. Eli Jumala on muuta kuin olennot.
”Jumala on evoluutiossa vaikuttava luova energia, elämän pyhyys ja Jeesuksen opetusten mukainen oikeudenmukaisuuden ja rakkauden voima. Jumala ei ole nimi, vaan kutsu.”
Jumalan monet kasvot?
Kirjassaan Latvus onkin halunnut osoittaa sen historiallisen matkan, jonka kuva Jumalasta on kulkenut, jolloin lukija pystyy miettimään omia tulkintojaan. Kirjan nimikin on tarkoituksella monitulkintainen. Se haastaa pohtimaan, ovatko sekä kuvat että käsityksemme Jumalasta muutoksessa.
Ajattelussaan Latvus tekee eron esimerkiksi panteismiin: Jumala ei ole sama kuin maailma tai evoluutio. Häntä myös huolettaa vanhatestamentillisen, vihaisen jumalakuvan ylläpitäminen.
– Tyypillisesti hypätään kaikkitietävyyteen: että Jumalasta voi sanoa jotain ehdotonta.
Raamattua ei pidä eikä tarvitse kirjoittaa uusiksi, sen uutta tulkintaa Latvuksen mukaan kuitenkin ehdottomasti tarvitaan. Kaikkivaltias-nimike on yksi esimerkki matkalla syntyneistä käännöskukkasista.
”Selkein kriittinen näkökulma on kohdistunut ajatukseen Jumalan kaikkivaltiudesta ja Raamatun mytologisen kielen käyttämisestä kirjaimellisina totuuslausumina.”
Hepreankielinen Vanha testamentti ei tunne kaikkivaltiasta Jumalaa, ja alkutekstin termin kääntäminen Kaikkivaltiaaksi muuttaa käsitystä Jumalasta. Kun Pipliaseura parhaillaan tekee uutta käännöstä, termin käyttöä voisi Latvuksen mielestä harkita uudelleen.
– Jos ajatellaan, että Jumala on kaiken vaikuttava, on kuljettu jo aika pitkälle alkuperäisestä sanasta.
– Naiseen liittyviä ilmaisuja on Raamatussa paljon, ja niitä tarvittaisiin käyttöön lisää, jotta kokonaiskuva saa ajankohtaista näkökulmaa, Latvus myös huomauttaa.
Kirjassaan hän käy läpi matkoja, joilta mukaan ovat tarttuneet uudet ilmiöt, kuten helvetti, saatana, enkelijoukot ja kuolemanjälkeinen tuomio. Hänen paras ehdotuksensa on yhteys zarathustralaisuuteen.
Ydin löytyy armosta
Kysymys Jeesuksen jumaluudesta kuumensi viimevuotista keskustelua.
– Paavali ei juurikaan kerro Jeesuksesta, eikä kutsu häntä Jumalaksi, vaan käyttää termejä Herra ja Jumalan poika. Markuksen evankeliumissa ei myöskään kerrota ylösnousemuksesta.
– Noin vuonna sata kirjoitetussa Johanneksen evankeliumissa on ensimmäiset viitteet siitä, että Jeesus on Jumala, ja samalla Jeesuksen ihmisyys tuntuu ”kaventuvan”. Hän on ensimmäinen kirjoittaja, joka toteaa Jeesuksen olevan Jumala.
Jeesuksen toiminnalla ja julistuksella on silti edelleen vahva paikkansa.
– Ennen kaikkea kristinuskon ydinsanoma on armo, sitä eivät evoluutioteoria tai muut uskonnot samalla kirkkaudella tuo esiin. Jeesuksen toiminta on erityistä, ja sen erityisyyden ytimessä on jokaisen yksilön ja persoonan ehtoja asettamaton hyväksyntä.
– Nykyaikana tuo on erittäin tarpeen – oli sitten kyse työttömästä, elämän merkityksen kadottaneesta tai lasten kasvatuksen kanssa kamppailevasta ihmisestä.
Teksti: Asta Kettunen
Lainaukset kirjasta Jumala kuvien muutoksessa (Kellarimedia, 2025)
Kari Latvus:
- Väitteli vuonna 1993 Vanhan testamentin jumalakuvista
- Muutti Tampereelle vuonna 2024 HämeenlinnastaKari Latvuksen haastattelu Sana-lehdessä
- Opetti Diakissa köyhyysteemoja
- Tuorein kirja Jumala kuvien muutoksessa (Kellarimedia 2025)
- Eläkepäivillään viljelee viiniä Pälkäneen Aitoossa
Kari Latvuksen haastattelu Sana-lehdessä
Piispa Matti Repo: Onko Jeesuksen jumaluudella väliä?