4.2.2026 9.30

Usko koetuksella Tampereen elokuvajuhlilla

Tampereella maaliskuun alussa järjestettävillä Tampereen elokuvajuhlilla nähdään tänä vuonna myös uskontoa käsitteleviä elokuvia. Näytöskokonaisuus Usko koetuksella muodostuu kolmesta lyhytelokuvanäytöksestä, joissa uskontoa tarkastellaan eri näkökulmista – uteliaasti, kriittisesti ja toiveikkaasti.

Kokonaisuuden elokuvat on valinnut Tampereen elokuvajuhlien toiminnanjohtaja Riina Mikkonen. Hän kertoo, että uskonto haluttiin nostaa elokuvajuhlilla yhdeksi teemoista aiheen ajankohtaisuuden vuoksi.

– Eletään epävarmoja, synkkiäkin aikoja. Samaan aikaan korostetaan yksilön oikeuksia ja velvollisuuksia, ja ihmiset kärsivät yksinäisyydestä, sanoo Mikkonen.

– On ollut paljon puhetta siitä, että nuoret hakeutuvat yhä enemmän evankelis-luterilaisen kirkon piiriin, haluavat olla osa yhteisöä ja kiinnittyä johonkin. Tämä on hyvin ymmärrettävää ja inhimillistä; on turvaa tuova ajatus, että joku katsoo meidän perään.

Nainen istuu kahvilassa vinosti ikkunan ääressä kädet leukojensa alla.
Usko koetuksella -näytösten elokuvat valinnut Riina Mikkonen on ollut vuodesta 2021 Tampereen elokuvajuhlien toiminnanjohtaja. Kuva: Kaarina Lehtisalo

Mikkonen toivoo, että ihmiset olisivat valmiita myös keskustelemaan uskonnon roolista yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa.

– Mielestäni Suomi ei ole niin maallistunut yhteiskunta kuin väitetään, onhan meillä evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko erityisasemassa muihin uskontokuntiin verrattuna.

Yhdysvalloista puolestaan on saatu kuulla uutisia, joissa kerrotaan kristillisen oikeiston vaikutuksesta maan politiikkaan.

– Ihmisten pitäisi olla enemmän kartalla uskonnon ja demokratian suhteesta. Jotta ymmärtää muita ihmisiä, pitää tuntea uskontoja ja uskontojen historiaa, ja ne arvot, jotka uskonnoista tulevat.

Ajankuvaa kotimaisissa dokumenteissa

Usko koetuksella -ohjelmistossa on mukana sekä lyhyitä fiktioelokuvia että dokumentaarisia elokuvia. Mukaan ohjelmistoon on saatu kaksi vanhaa kotimaista dokumenttielokuvaa, jotka ilmentävät oman aikansa näkemyksiä ja ajankuvaa.

Vanhempi dokumenteista, Osmo Visurin ohjaama Luostari lumen keskellä (1965), kertoo Lintulan ortodoksisesta nunnaluostarista.

Toinen kotimainen dokumentti, Lasse Naukkarisen Armon vuonna (1974), edustaa ”1970-lukulaista” maailmankuvaa. Jo heti dokumentin alussa ilmoitetaan dokumentin kertovan ”kirkon ja uskonnon kriisistä”.

– Elokuva on taisteleva dokumentti, jossa näkyy hyvin vasemmistolaisen ja oikeistolaisen ajattelun kitka, luonnehtii Mikkonen.

Hänen mukaansa dokumentista löytyy yhteyksiä myös nykypäivään ja tämän hetken yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Äidin ja pojan lämminhenkinen erimielisyys

Kroatialaisessa lyhyessä dokumenttielokuvassa Hvala ti majko (Kiitos, äiti; 2024) erilainen suhde uskontoon tuodaan perheen tasolle. Ohjaaja Izidor Bistrović kuvaa omaa äitiään patistamassa poikaansa uskomaan ja ripittäytymään.

Nuori mies suhtautuu uskontoon ja kirkkoon epäillen, eikä jaa äitinsä ajatuksia. Samalla dokumentista välittyy pojan ja äidin lämminhenkinen ja luottamuksellinen suhde, jota eivät edes uskonnolliset erimielisyydet pysty rikkomaan.

Henkilön selkäpuolelta näkyy pää ja yläselkä kirkkosalia vasten. Edessäpäin on sädekehän muotoinen kynttiläkruunu.
Drew Lintin ohjaaman kanadalaisen lyhytelokuvan Place d’Armes päähenkilönä on homoseksuaalinen mies, joka käy päivittäin kirkossa rukoilemassa. Kuva: Ann Tipper

Sveitsiläinen Noa Eparsin ja Marvin Merkelin dokumentti Always Wanted to Be God, Never Wanted to Do Good (2025) puolestaan kritisoi uskonnon näkymistä sveitsiläisessä maisemassa humoristisin keinoin.

Dokumentin taustalla on vuoden 2009 tapaus, jossa vuorikiipeilyopas sahasi irti vuoren laelle pystytetyn ristin. Häntä rangaistiin ankarasti oikeudessa.

Tulkinnoille avoimia mysteerejä

Riina Mikkonen kertoo, että hän on halunnut koota näytösten ohjelmiston avoimella mielellä ja samalla uskontoja kunnioittaen. Elokuvien tuli olla paitsi hyviä myös ajatuksia herättäviä.

Kolmannen näytöksen fiktioelokuvia yhdistää etsivä suhtautuminen uskontoon ja hengellisyyteen. Elokuvat ovat monitulkintaisia, jättävät asioita avoimiksi, katsojien omaan tulkintaan.

Yksi kolmannen näytöksen mieleenpainuvista elokuvista on filippiiniläissyntyisen ohjaajan Don Josephus Raphael Eblahanin ohjaama Vox Humana (2024). Elokuva sijoittuu kuvitteelliseen tilanteeseen, jossa luonnonkatastrofin aiheuttajaksi epäillään ”miestä metsässä”. Elokuvassa hengellisyys kytkeytyy ihmisen ja luonnon väliseen yhteyteen.

Lapsi kurkistaa verhojen raosta.
Alessandro Roccan ohjaamassa italialaisessa lyhytelokuvassa Sans Dieu (Ilman Jumalaa) uskontoa katsotaan lapsen silmin. Kuva: Roberto Gallina

Uskontoa ja demokratiaa pohditaan keskustelussa

Usko koetuksella -ohjelmiston yhteydessä järjestetään aihetta syventävä keskustelutilaisuus yhteistyössä Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkoston kanssa. Keskustelutilaisuus "Usko ja demokratia" on Cine Atlaksessa torstaina 5.3. kello 18–20, ja siihen on vapaa pääsy.

Lisätiedot näytöksistä julkaistaan 10. helmikuuta, jolloin Tampereen elokuvajuhlat julkistaa koko ohjelmistonsa. Usko koetuksella -näytöskokonaisuus on saanut Kirkon mediasäätiön tukea.

Teksti: Kaarina Lehtisalo

Tampereen lyhytelokuvajuhlat – Tampere Film Festival 4.–8.3.2026

Lisätietoja ja ohjelmisto


Palaa otsikoihin