Isoäiti saatetaan tuonilmaisiin karjalaisin perintein
Riko Saatsin romaani Yönistujat (Gummerus, 2025) vie lukijan sotien jälkeiseen 1950-luvun Pohjois-Karjalaan. Suistamolainen karjalaisperhe on kahden Pohjanmaalle suuntautuneen evakkoreissun jälkeen asettunut Nurmekseen.
Sopeutuminen ei ole helppoa. Osa siirtokarjalaisia vastaanottavien seutujen asukkaista näyttää suoraan, että tulijat eivät ole tervetulleita. Varattomuudesta huolimatta mies oli yhä sama ison talon isäntä, joka hän kotipitäjässään oli ollut. Nainen rakastaa lapsiaan ja yrittää silottaa heidän tulevaisuuttaan uudessa paikassa, mutta samalla perhe joutuu piilottelemaan omaa kieltään, uskontoaan ja kulttuuriaan.
Kirjan aikaikkuna on yksi vuorokausi, jonka aikana järjestetään perheen isoäidin ruumiinvalvojaiset. Vainajan miniän Anastasian ajatusten ja muistelusten kautta käy ilmi myös perheen aiempia elämänvaiheita.
Romaanin keskiössä on vainajan saattaminen tuonilmaisiin ja siihen liittyvät perinteet. Saatsin kuvaamassa ortodoksisessa perinteessä on tilaa myös mystisille asioille ja Lasari-pojan näyille.
Teoksen kiehtovinta antia ovat muutamat karjalankieliset vuoropuhelut, joita ymmärtää hämmästyttävän hyvin kieltä taitamatonkin. Yksittäiset karjalankieliset sanat on erotettu leipätekstistä omalla kirjasimella.
Saatsin teos on ajankohtainen, sillä karjalan kielen elvytysohjelma julkaistiin viime keväänä. Ohjelman ovat laatineet opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämä ja Kotimaisten kielten keskuksen koordinoima asiantuntijatyöryhmä sekä Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshanke.
Suomessa karjalan kieltä puhuu päivittäin noin 5 000 ihmistä ja kieltä hyvin taitavia on noin 11 000. Kieli on motivoituneesta ja aktiivisesta puhujayhteisöstään huolimatta uhanalainen.
Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa romaaniinsa oman sukunsa kohtaloista. Hänelle selvisi vasta aikuisena, ettei suomi ole hänen isänsä alkuperäinen äidinkieli. Yönistujat tekee näkyväksi uhanalaisen kielen, jonka moni – Saatsin sukulaiset mukaan lukien – menetti.
”Kansakoulu ja yhdenmukaisuuden paine kitkivät sodan jälkeen karjalan kielen ja rajakarjalaiset tavat evakkoperheiden lapsista. Karjalaa puhuu ja ymmärtää Suomessa enää vain muutama tuhat ihmistä. Kielen tietoinen opiskelu ja käyttäminen on omakin velvollisuuteni, sillä sen säilyminen ja elvyttäminen on meistä oman äidinkielensä menettäneiden perillisistä kiinni”, toteaa Saatsi.
Teos on koskettava kuvaus kahden kulttuurin ristipaineisiin jäävien ihmisten tuntemuksista. Samalla yhden karjalaisperheen tarina tulee kertoneeksi tuhansista muista.
Riko Saatsi on Lieksasta kotoisin oleva kirjailija ja ohjaaja. Hänen esikoisteoksensa Hyviä aikomuksia ilmestyi 2021.
Teksti: Kirsi Airikka