3.12.2025

"Kaikkien ihmisten tulisi saada tulla kuulluiksi"

Tampereen pormestari Ilmari Nurminen on nuoresta asti halunnut auttaa ihmisiä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Juuri nyt hän kantaa eniten murhetta vähävaraisista ja vaikeissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä.

Mies puku päällä seisoo punaisen seinän edessä ja hymyilee kameralle.
Ilmari Nurmisen ensimmäiset vaalit, joissa hän oli ehdokkaana, olivat seurakuntavaalit vuonna 2010. Kuva: Tuula Vartiainen

Tampereen pormestari Ilmari Nurminen on ollut kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta nuoresta pitäen.

– Kouluikäisestä asti olen ollut mukana oppilaitostyössä, nuorisovaltuustossa sekä järjestöissä, kertoo Nurminen, joka on kotoisin Sastamalasta.

Täysi-ikäiseksi tultuaan hän halusi ryhtyä luottamushenkilöksi ja astua mukaan kotikaupunkinsa politiikkaan.

– Ensimmäiset vaalit sattuivat olemaan seurakuntavaalit, ja niistä alkoi oma poliittinen urani. Minulle oli merkityksellistä, että pääsin vaikuttamaan, muistelee Nurminen, joka asettui ehdolle Tulkaa kaikki -liikkeen listalle sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaana vuonna 2010 Sastamalan seurakuntavaaleissa.

Nurminen oli vieläpä ääniharava sekä ensimmäisissä että toisissa seurakuntavaaleissa. Hän toimi kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsenenä kahdeksan vuotta.

– Olin kiinnostunut etenkin diakoniatyön, varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön asioista.

Nurminen muistelee kirkon luottamushenkilövuosiaan lämpimästi.

– Siitä ajasta minulle kumpusi ymmärrys, miten asioita viedään yhdessä eteenpäin. Se oli käytännön koulu, joka innosti jatkamaan vaikuttamista.

Nurmisen ura onkin ollut vaikuttavaa seurattavaa. Vuonna 2015, vain 24-vuotiaana, hänet valittiin eduskuntaan, jossa hän työskenteli kansanedustajana kolme kautta.

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana hän toimi vuosina 2021–2023, ja Tampereen pormestarin tehtävässä hän on työskennellyt kesäkuusta 2025 lähtien.

Vastuu painaa

Pestin alkutaival ei ole ollut helppo. Pormestariohjelman julkaiseminen, Tampereen kaupungin huono taloustilanne, budjetin laatiminen sekä säästötoimet ovat teettäneet runsaasti kokouksia ja tuoneet pormestarin usein julkisuuden valokeilaan. Suorastaan myrskyn silmässä hän on ollut viime viikkojen yhteistoimintaneuvotteluiden takia.      

– Viime aikoina on todella ollut haasteita, ja on edelleen. Vastuu painaa, sanoo Nurminen vakavana.

– Olen kuitenkin saanut ihmisten luottamuksen tähän tehtävään, ja siksi koen, että velvollisuuteni on viedä asioita eteenpäin. Kaikki säästöpäätökset ja leikkaukset ovat aina äärettömän vaikeita, mutta pyrin toimimaan oikeudenmukaisesti.

Mies istuu pöydän ääressä ja katsoo kamerasta pois päin.
Pormestaripestin alkutaival ei ole ollut helppo Ilmari Nurmiselle. Tampereen kaupungin säästötoimien lisäksi haasteita tuo se, että hallitus ei päässyt sopuun kuntien peruspalvelujen valtionosuus¬järjestelmän uudistamisesta. Kuva: Tuula Vartiainen

Pormestarin aloittaessa tehtävässään kaupungin talouden luvut osoittautuivat synkemmiksi kuin oli osattu odottaa.

– Talouden tilaa on hämännyt se, että kaupunki on myynyt paljon omaisuutta. Siksi tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Alijäämä on noin sata miljoonaa euroa.

Ensi vuoden talousarvio hyväksyttiin 11. marraskuuta. Budjetin kokonaismenot ovat 1,28 miljardia ja tulot 1,24 miljardia. Talouden 37 miljoonan euron säästöt sisältävät noin 10 miljoonan euron leikkaukset henkilöstömenoista, mikä tarkoittaa 122 ihmisen työsuhteen päättymistä. Työvuosina vähennys on 82 henkilötyövuotta.

Pormestarin kasvoista näkee, että päätökset ovat olleet raskaita, vaikka hän seisoo edelleen säästöesitysten takana. Yt-neuvottelut ovat olleet isoin ja vaikein asia.

– Koko ajan on keskusteltu tehtävien lakkauttamisesta ja yhdistelemisestä, ei tiettyjen ihmisten irtisanomisesta. Olen ajatuksissani kaikkien prosessissa mukana. Ei tällaista tehtävää kukaan haluaisi itselleen, huokaa Nurminen. 

Pormestari on saanut myös kielteistä palautetta yt-neuvotteluiden viestinnästä.

– Olen pyrkinyt mahdollisimman avoimeen päätöksentekoon, mutta kysymys on myös luottamuksellisista, työntekijän ja työnantajan välisistä asioista.

Lapsia, nuoria ja palveluja suojellaan

Nurminen haluaa nostaa esiin myös talousarvion myönteisiä asioita. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöön palkataan 45 uutta työntekijää. Myös lähes kaikki investoinnit käytetään koulujen ja päiväkotien rakentamiseen tai remontoimiseen.

Palveluita suojellaan sekä kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia pyritään edistämään. Suunnitteilla onkin uusi kehitysohjelma, Kaikkien Tampere.

– Ajatuksena on vahvistaa ihmisten yhteisöllisyyden kokemusta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia ympäri kaupunkia.

Nurminen sanoo olevansa perinteinen järjestöihminen, joka on jo nuoresta asti toiminut monissa yhdistyksissä sekä diakoniatyössä.

– Olen itse todella nähnyt, miten pyyteetöntä ja arvokasta työtä vapaaehtoiset ihmiset järjestöissä tekevät.

 – Teemme parhaillaan yhdessä järjestöjen ja kaupunkilaisten kanssa selvitystä, mitä tiloja on tarjolla, ja mitä tarpeita ihmisillä on. Uskon osallisuuden ja yhteisöllisyyden vaalimiseen, pohtii pormestari, joka kannustaa ihmisiä lähettämään ideoita toiminnasta kaupungille.

Kaikkien Tampere perustuu pormestarin omiinkin arvoihin: Olemme yhdenvertaisia. Jokainen ihminen on arvokas. Kunnioitamme ja arvostamme toisiamme.

– Ihmiset ovat Tampereen vetovoima. Tamperelainen mentaliteetti on, että kyllä me täällä Tampereella tehdään, ja meillä on vahva, eteenpäin katsova mieli. Uusi strategiakin kantaa nimeä Tekemisen kaupunki, kiittää Nurminen. 

Eri ikäisiä ihmisiä marssimassa ulkona.
Pormestari Ilmari Nurminen on monessa mukana. Hän osallistui Rollaattorimarssiin, kun Tampereen keskustassa marssittiin hyvän vanhuuden puolesta 24. syyskuuta. Kuva: Hannu Jukola

Huolena ihmisten pahoinvointi

Pormestari kantaa erityistä huolta ihmisten syrjäytymisestä, päihdeongelmista, yksinäisyydestä ja niihin liittyvistä lieveilmiöistä.

– Ihmisten eriarvoistuminen yhteiskunnassa on todella huolestuttavaa. Meillä on joukko ihmisiä, joilla menee ihan hyvin, mutta meillä on yhä kasvava määrä heitä, joilla menee huonosti.

Ihmisten ongelmat näkyvät jo katukuvassakin.

– On ollut väkivallan tekoja. Todella silmiä avaavia ovat leipäjonot, joissa köyhyys ja epätoivo konkretisoituvat. On tärkeää, että me tiedostamme tilanteen ja löydämme siihen ratkaisuja.

Pormestari arvostaa erityisesti Tampereen seurakuntien diakoniatyötä ja Ruokapankkia vähävaraisten ihmisten auttamisesta. Toiminnan rahoituksesta vastaa pääosin Tampereen seurakunnat.

Myös kaupunki on kantanut kortensa kekoon avustamalla Ruokapankkia yhteensä 335 000 eurolla tänä vuonna. Lisäksi Nurminen kertoo, että on esittänyt kaupunginhallitukselle 50 000 euron kertaluonteista avustusta vuoden loppua varten. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen maanantaina 24. maraskuuta.

– Kaupungin, seurakuntien ja järjestöjen yhteistyötä pitäisi lisätä, sillä tarvitsemme monialaista osaamista vähävaraisuuden ongelmien ratkaisemiseen.   

Ilmari Nurminen arvostaa myös Tampereen seurakuntia yhdenvertaisuuden edistämisestä kirkon toiminnassa. Hän on kiitollinen, että seurakunnat on avannut tilojaan ja vihkii samaa sukupuolta olevia ihmisiä avioliittoon. Myös mukanaolo Manse Pride -tapahtumassa ilahduttaa pormestaria.

– Vaikka itsekin pidän esillä yhdenvertaisuutta, en haluaisi luoda vastakkainasettelua eri tavoin ajattelevien välille. Erimielisyys voi olla hyvin repivää. 

– Haluan korostaa ymmärrystä siitä, että yhdenvertaisuudessa on kyse lähimmäisenrakkaudesta, jossa annetaan kaikille mahdollisuus sekä oikeus onneen ja rakkauteen, korostaa Nurminen.

Mies ja nainen seisovat tummahkossa tilassa ja mies pitää kättään naisen olkapäällä.
Pormestari Ilmari Nurminen ja Tampereen seurakuntien Ruokapankin toiminnanjohtaja Marja Palkonen tapasivat Ruokapankin 30-vuotisjuhlassa 24. marraskuuta. Kuva: Tuula Vartiainen

Liikunta auttaa jaksamaan

Pormestarin aikataulu on epäsäännöllinen, ja työpäivät ovat pitkiä. Moni miettii, jääkö nuorelle miehelle ollenkaan vapaa-aikaa perheen ja harrastusten parissa.

– Tykkään todella paljon liikkua, ja se auttaa myös jaksamaan arjessa. Vielä illallakin yritän käydä kävelyllä, ja samalla nollaan ajatuksia päivän tehtävistä, kertoo keskustan tuntumassa puolisonsa kanssa asuva Nurminen.

– Nuorena harrastin myös joukkuelajeja, kuten jalkapalloa ja salibandya. Tärkein liikuntaharrastus on tällä hetkellä kuntosali.

Harrastuksiin kuuluu myös ruuanvalmistus.

– Teen joka päivä ruuat meidän perheessä, mutta en ole mikään gourmet-kokki. Olen perinteisten ja yksinkertaisten ruokien tekijä, sellainen kotiruuan ekspertti, hymyilee Nurminen.

Hän pitää myös monista kulttuuritapahtumista.

– Niissä tulee kuitenkin käytyä paljon jo työn puolesta, joten vapaa-aikani on enimmäkseen rauhoittumista ja liikuntaa.

Mies puhumassa lavalla illalla. Lavalla siniset valot ja hiukan sumua.
Tampereen Valoviikkojen avauspuheen pormestari piti 24. lokakuuta Koskipuistossa. Kuva: Tuula Vartiainen

Omanlainen joulu on tärkein

Pormestari kertoo olevansa jouluihminen, joka nautti kodin koristelemisesta, rauhoittumisesta ja joulumusiikin kuuntelemisesta. Hän viettää puolisonsa kanssa perinteistä suomalaista joulua, johon kuuluvat joulukirkko sekä vierailut vanhempien, muiden sukulaisten ja kummilasten luona.

– Samaan aikaan kuitenkin ymmärrän, että joulu ei ole kaikille iloinen ja yltäkylläinen juhla.

– Kun tapaan ihmisiä, moni kertoo, että joulunpyhät ovat tosi raskaita. Joku on menettänyt läheisen ihmisen, tai on yksinäinen. Vähävaraisilla perheillä ei ole varaa tarjota lapsille lahjoja tai etelänreissuja.

Nurmisen mukaan joulussa on tärkeintä, että siitä voi tehdä juuri omanlaisensa.

– Ei tarvitse ottaa stressiä siitä, miten muut viettävät joulua. Voi olla onnellinen juuri siitä omasta hetkestä.   

Ihmisten taloushuolista, suuresta työttömyydestä sekä yhä kasvavista mielenterveyden ja jaksamisen ongelmista huolimatta pormestari haluaa valaa tulevaisuudenuskoa ja toivoa tamperelaisiin. Erityisesti hänen sydämessään ovat syrjäytymisvaarassa olevat ja yksinäiset ihmiset.

– Nämä asiat huolestuttavat minua, ja kannan niistä murhetta. Se myös tuo vastuuta ja ymmärrystä, että tarvitaan päätöksiä, joilla autetaan näitä ihmisiä, miettii pormestari.   

– Viestini myös on, että kaikkien tulisi tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi, sillä sitähän jokainen ihminen kaipaa. Meidän tulisi huomioida muita ihmisiä, ja etenkin vaikeissa elämäntilanteissa olevia. Hyvää mieltä voi antaa sillä, että kyselee kuulumisia ja välittää.

Hän myös toivoo, että heillä, joilla on mahdollisuuksia ja varaa osallistua keräyksiin, tukisivat vähävaraisia lähimmäisiä. Ilo on tarkoitettu jaettavaksi – myös tänä jouluna.

Teksti: Kirsi Airikka

Ilmari Nurminen

  • Syntynyt 24.2.1991 Vammalassa
  • Tehnyt töitä nuoresta pitäen: 15-vuotiaana aloittanut jakamalla mainoksia, sitten paikallislehtiä. Opiskeluaikoina työskennellyt osa-aikaisesti kaupan alalla.
  • Koulutus: hallintotieteiden kandidaatin tutkinto, Tampereen yliopisto vuonna 2019
  • Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen jäsen
  • Valittiin 24-vuotiaana eduskuntaan nuorimpana kansanedustajana Pirkanmaan vaalipiiristä vuonna 2015. Toimi kansanedustajana kolme kautta vuosina 2015–2025.
  • Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2021–2023
  • Tampereen pormestari kesäkuusta 2025 lähtien
  • Nurminen on tunnettu erityisesti ikäihmisten asioiden ajajana.
  • Puoliso hammaslääkäri Aapo Hattula

Joulurauha julistetaan Tampereelle jouluaattona

Joulurauha julistetaan Tampereelle jouluaattona 24. joulukuuta keskipäivällä. Joulurauhan julistaa Tampereen pormestari Ilmari Nurminen, ja joulusiunauksen lukee tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth.

Musiikista vastaavat trumpetisti Frans Kujanpää ja Wivi Lönnin koulun 5B-musiikkiluokkalaiset.

– Hienoa, että tämä tärkeä perinne jatkuu. Juuri tässä ajassa ajatus joulurauhasta tuntuu erityisen merkitykselliseltä, miettii tuomiorovasti Silfverhuth.

– Joulun lapsi toi aikanaan toivon ja valon levottomaan maailmaan. Tätä odotamme joululta tänäkin vuonna, lisää hän.

Kaksi miestä seisoo vierekkäin ja hymyilevät kameralle.
Joulurauhan julistavat Tampereen pormestari Ilmari Nurminen ja tuomiorovasti Olli-Pekka Silfverhuth. Kuva: Tuula Vartiainen

Joulurauhanjulistus tallennetaan tuttuun tapaan yllättävässä tamperelaisessa kohteessa, ja taltiointi lähetetään Aamulehden verkkosivulla jouluaattona 2025 kello 12. Tallenteen voi katsoa haluamanaan ajankohtana, ja se näkyy kaikille lukijoille.


Palaa otsikoihin