Ilo synnyttää onnistumisia
Toisten ihmisten auttaminen on keskeinen arvo Tampereen Pyrinnön korkeushyppääjälle Ella Junnilalle. Hän pitää aina kaulassaan kummitädin antamaa rakasta rippiristiä.
Olemme sopineet haastattelun Junnilan kanssa kiirastorstaiksi Tampereen yliopiston viihtyisään kappeliin.
Valokuvaajan kanssa hieman jännitämme, ehtiikö kiireinen huippu-urheilija ajoissa paikalle.
Mediatietojen mukaan Junnila nimittäin oli vielä edellisenä päivänä harjoitusleirillä Espanjassa. Otsikot kertoivat, että hänen valmentajansa vaihtuu. Edessä on syksyllä muutto Belgiaan, jossa uusi valmentaja Tia Hellebaut asuu.
Huoli on turha, sillä korkeushyppääjä saapuu sovittuun paikkaan vähän etuajassakin.
Valmentajan vaihto on huippu-urheilijalle aina sellainen liike, joka tehdään huolellisen harkinnan jälkeen.
– Uuden valmentajan kanssa harjoitteluni tulee muuttumaan. Entisenä huippukorkeushyppääjänä Hellebaut on nimenomaan sen lajin valmentaja, Junnila sanoo.
Maailman kärkihyppääjien joukkoon noussut Ella Junnila uskoo pystyvänsä vielä nostamaan tasoaan. 26-vuotiaalla on jo yksi sisäratojen EM-pronssi, ja mitalikaappiin mahtuisi vielä lisääkin.
– Tykkään olla paineen alla, silloin saan itsestäni parhaan irti.
Kaima tulessa Tampereen EM-kisoissa
Huhtikuussa alkanut Junnilan kilpailukausi huipentuu Tokiossa 13.–21. syyskuussa pidettäviin yleisurheilun MM-kisoihin.
Mitalin saaminen kyseisissä kisoissa on äärettömän kovan työn takana. Ella ei tietenkään ole ainoa, joka tekee kaikkensa menestyäkseen.
– Naisten korkeushypyn finaali hypätään kisojen päätöspäivänä, ja siihen pääsee 12 parasta. Heistä jokainen voi täydellisen päivän tullen ottaa mitalin, jopa kultaisen, Junnila luettelee realiteetit.
Ennen Tokiota tamperelainen kiertää kesän ajan muun muassa Timanttiliigan osakilpailuissa ympäri maailmaa.
Kotikaupunkiinsa hän toivoo pääsevänsä erityisesti 7.–10. elokuuta.
Ratinassa pidetään silloin yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut. Paikalle on ennakkoilmoittautumisten perusteella tulossa vähintään 1800 nuorta urheilijaa.
Jos tiukka kisakalenteri antaa myöten, Junnila aikoo seurata kotikisoja niin paljon kuin mahdollista.
– Erityisesti
odotan seurakaverini ja kaimani Ella Mikkolan esityksiä korkeushypyssä.
Uusi urheilijaidentiteetti syntyi
Tampereella asuva Ella Junnila elää juuri nyt hyvin kiireisiä vuosia. Urheilun ohella aikaa vie opiskelu, sillä hän opiskelee politiikan tutkimusta Tampereen yliopistossa.
– Tykkään opiskelusta todella paljon, mutta urheilu on tällä hetkellä ykkösprioriteettini. Annan sille myös sen mukaisen tilan.
Junnila kuitenkin huomauttaa, että hän on paljon muutakin kuin huippu-urheilija.
– Korkeushypyn lisäksi opiskelen, ja minulla on puoliso. Tykkään lukemisesta sekä huonekasveista, ja kaksi parasta kaveriani ovat taiteilijoita. Nämä kaikki asiat kuuluvat identiteettiini, ja yksikään niistä ei määrittele sitä täysin.
Junnila kertoo olleensa aikaisemmin kilpailuissa ”vähän takakireä”. Nyt hän osaa ottaa asiat jo huomattavasti rennommin. Inspiraattorina asiassa on epäsuorasti toiminut Kimi Räikkönen.
Joitakin aikoja sitten Junnila sattui katsomaan formuladokumentin, johon oli haastateltu myös Räikköstä.
Originelli formulatähti huomautti, että ei hänellä ole mitään pakkoa ajaa kilpaa. Räikkönen tekee sitä vain sen takia, että pitää siitä.
Onnistumisen ilmapiiri tuo menestystä
Kimi Räikkösen kommentti teki Junnilaan suuren vaikutukseen. Hänkin haluaa olla huippu-urheilija, joka tekee rakastamiaan asioita ilon pohjalta eikä pakotettuna.
– Minulla pitää olla kivaa, kun menen harjoituksiin tai kilpailuihin. Laitan urheilemiseen joka vuosi paljon rahaa. Kyllä minun pitää siitä vähän nauttiakin, Junnila naurahtaa.
Hän tekee yhden selvennyksen. Ilo ja rentous eivät suinkaan merkitse sitä, etteikö huippu-urheilija tekisi kaikkeaan menestymisen eteen.
– Edelleen törmää ihmisiin, joiden mielestä urheilun pitää olla haudanvakavaa. Kivalla ei muka saavuta mitään.
Junnila on asiasta täysin eri mieltä.
– Jos et ihmisenä voi hyvin, ja sinulla ei ole kivaa siinä mitä teet, niin miten muka voisit silloin menestyä? Onnistumisen ilmapiiri synnyttää paremmat tulokset kuin pelkkä epäonnistumisen välttely.
Häirintääkin esiintyy
Huippu-urheilun pinnan alta löytyy monenlaisia ikäviäkin ilmiöitä. Erittäin näkyvinä julkisuuden henkilöinä urheilijat ovat – varsinkin epäonnistuessaan – kuin vapaata riistaa.
Tämän lisäksi erityisesti naisurheilijat joutuvat kokemaan monenlaista häirintää.
Myös Ella Junnila on joutunut sen kohteeksi. Muutaman kerran hän on joutunut turvautumaan rikosilmoituksen tekoonkin.
– Olen saanut sellaisia viestejä, jotka täyttävät seksuaalisen häirinnän tunnusmerkistöä.
Junnila arvelee realistisesti, että jos kaikesta häirinnästä pahoittaisi mielensä, niin saisi olla jatkuvasti huonolla tuulella.
– Valitettavasti häirintäänkin tottuu, ja sehän ei ole mitenkään hyvä asia.
Asennoituminen naisurheilijoihin on toki vuosien mittaan parantunut. Opintojensa kandidaattityötä varten Junnila perehtyi median kirjoitteluun Helsingissä vuonna 1983 pidetyistä yleisurheilun MM-kisoista.
– Oli järkyttävää lukea sitä, miten tuon ajan jutuissa kuvattiin naisten vartaloita.
Kuraa tuli niskaan useita päiviä
Nyttemmin sosiaalinen media on tuonut häiriköillekin aivan uuden alustan toimia. Ella Junnila on saanut yhden kerran kunnolla kokea, mitä some-pyöritys voi pahimmillaan olla.
Hän epäonnistui vuoden 2022 MM-kisoissa karsiutuen loppukilpailusta ensimmäisten joukossa. Taustalla oli loukkaantuminen, eli revennyt etureisi, joka ehdittiin juuri ja juuri saada kuntoon kisoihin mennessä.
– Minua harmitti tietysti valtavasti se, että jäin niukasti rannalle finaalista. Laitoin Instagramiin postauksen, jossa kehotin kaikkia niitä, joilla on negatiivista sanottavaa, suksimaan kuuseen.
Sen jälkeen korkeushyppääjä sai kyseisellä kanavalla niskaansa tuutin täydeltä kuraa.
– Kun ryöpytys jatkui viidettä päivää, mietin, että onneksi paikallani ei ole joku arvokisojen ensikertalainen. Minä kyllä kestän tämän.
Sosiaalista mediaa Junnilla ei kuitenkaan tyrmää. Se on ikävien puolien lisäksi myös melkoinen voimavara.
– Ensin toki pitää saada pahimmat kiusaajat blokattua pois. Sen jälkeen some antaa mahdollisuuden puhua omilla sanoillasi ja tuoda myös persoonaasi esille.
Kannattaa mennä unelmiaan kohti
Urheilijan työ lennättää Ella Junnilaa eri puolille maailmaa, olivat sitten kyseessä arvokisat tai yksittäiset kilpailut. Kilpailemisen ohessa korkeushyppääjä on päässyt tutustumaan monenlaisiin maihin ja kulttuureihin.
Junnila on huomannut, että ihmiset monissa maissa ovat pohjimmiltaan hyvinkin samanlaisia.
– Vaikka olisi asioista erilaisia mielipiteitä, uskon niin, että harva meistä ihmisistä haluaa toisille oikeasti pahaa.
Tamperelaisurheilija ymmärtää sen, että tuntemattomat asiat voivat pelottaa monia ihmisiä.
– Mutta kun niihin pääsee tutustumaan, niin sitten ne eivät enää olekaan niin pelottavia.
Maailman monista ongelmista huolimatta Ella Junnila kannustaa erityisesti nuoria myönteiseen elämänasenteeseen.
Hän uskoo toiminnan olevan usein hyvä lääke ahdistusta vastaan.
– Meidän jokaisen eteen tulee vaikeita päiviä ja hankalia valintoja. Uskon silti, että elämä kantaa.
Ella muistuttaa siitä, että haaveet on helpompi saavuttaa, kun tunnistaa ne.
– Oma ydinasiani ja kantavin arvoni on toisten ihmisten auttaminen. Toivon, että opiskelemani politiikan tutkimus tulee antamaan minulle siihen mahdollisuuden.
Uskontokeskustelut ovat kiinnostavia
Yleisurheilua vähän pintapuolisemmin seuraavalle saattaa olla yllätys, kuinka vahvan ”sisaruskunnan” saman lajin urheilijat muodostavat. Kovan kilpailun maailmassakin tarjoutuu tilaisuuksia toisten auttamiseen.
– Kanssakilpailijat ovat minulle mahtavia työkavereita. Me ihan oikeasti toivomme, että toisilla menisi kilpailuissa hyvin, Junnila sanoo.
Urheilussa ei tietenkään voi aina onnistua. Siinä tilanteessa turvaa antaa urheilijayhteisö.
– Kisapaikalla on helppo olla, kun tietää saavansa kilpakumppanien tuen, tapahtui sitten mitä tahansa. Ja samalla tavalla minä tietysti tuen toisia.
Junnila on itse aikoinaan saanut arvokisojen noviisina tärkeää tukea kokeneemmilta kilpasiskoilta. Nyt hän pyrkii laittamaan hyvän kiertämään.
– EM-hallikisoissa satuin istumaan yhden ensikertalaisen, unkarilaisen tytön viereen. Esittäydyin ja toivotin hänet tervetulleeksi. Mainitsin myös, että olen apuna, jos hän tarvitsee jotakin.
Teologia on aina kiinnostanut
Yksi asia, joista erimaalaisten kilpasiskojen kanssa pääsee välillä juttelemaan, ovat uskonnot ja katsomukset.
Junnilan mukaan maailman huippukorkeushyppääjistä etenkään australialainen Nicola Olyslagers ei peittele kristillistä vakaumustaan.
– On todella kiinnostavaa kuunnella, kun oman pyhän kirjansa hyvin tunteva ihminen puhuu siitä.
Ella Junnilan omakin kiinnostus uskontoihin on tavallista syvempää. Kovin kaukana ei ollut sekään, että jopa ammatti olisi löytynyt sieltä suunnalta.
– Kun lukiosta pääsin, vaihtoehtoni opiskelualaksi olivat politiikan tutkimus tai teologia. Minulla oli aivan ihana uskonnonopettaja Erika Nenonen, jota muistelen suurella lämmöllä.
Nuori nainen kertoo saaneensa hyvin perinteisen luterilaisen kasvatuksen. Siitä kertoo muun muassa rippiristi, jota hän pitää aina kaulassaan.
– Sain sen edesmenneeltä kummitädiltäni. Hän on ollut suuri esikuvani.
Teksti: Vesa Keinonen
Kuvat: Hannu Jukola
Ella Junnila
- Syntynyt 6.12.1998
- Vanhemmat ex-kilpaurheilijat Ringa Ropo ja Juha Junnila
- Vuodesta 2020 politiikan tutkimuksen opiskelija Tampereen yliopistossa
- Kihlattu Mikko Rummukainen
- Ennätys 197 cm (Suomen ennätys)
- Lempikohta Raamatussa: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.” (1. Kor. 13:13)