Arkisto 2016
Luottamus voi muuttaa maailmaa
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puhuu luottamuksen puolesta. Sen varassa voi tapahtua muutoksia niin yksilötasolla kuin yhteiskunnassa.
Pentikäisen oman luottamuksen yksi peruselementti on kristinusko.
Joskus yksittäinen tapahtuma voi vaikuttaa koko tulevaisuuteen. Näin
tapahtui Reserviupseerikoulussa Haminassa keväällä 1985 varusmiespappi Mikael
Pentikäiselle.

Teologian ylioppilas määrättiin pitämään pääsiäisjumalanpalveluksen saarna. Paikalla oli koko RUK:n kurssi.
– Omasta mielestäni saarna meni huonosti. Pian sen jälkeen tein lomabussissa päätöksen pyrkiä Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteelliseen tiedekuntaan, Pentikäinen muistelee.
Lestadiolaisen perheen kasvatista ei tullut pappia, mutta sen sijaan monen muun alan ykkösketjun vaikuttaja. Pentikäinen on tehnyt muun muassa komean journalistin uran, joka huipentui Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan tehtävään.
Kustantajan ilmaiseman luottamuspulan takia Pentikäinen kuitenkin tuli näyttävästi irtisanotuksi kolmisen vuotta sitten.
– Koin, että minulla oli lukijoiden ja toimituksemme luottamus, mutta se ei ollut riittävästi.
Potkut ovat tietenkin aina kriisi. Mikael Pentikäinen pääsi tilanteesta kuitenkin nopeasti eteenpäin. Mies matkasi perheen vapaa-ajan asunnolle Savoon. Siellä entisellä kansakoululla hän alkoi työstää ajatuksiaan paperille.
– Luottamus-teoksen kirjoitusprosessi oli ilman muuta minulle terapeuttinen kokemus.
Yrittäjyys elinehto
Välillä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajana toiminut Pentikäinen
siirtyi toukokuussa 2016 Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtajaksi. Hän pääsee
nyt aitiopaikalta vaikuttamaan suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen.
Oman järjestönsä roolin Pentikäinen mieltää kahdenlaisena. Suomen
Yrittäjät on sekä elinkeinojärjestö että kansanliike.
– Jälkimmäinen tehtävä vie minut usein eri puolille maata. On hyvin tärkeää
tavata yrittäjiä ja järjestöjemme aktiiveja. Näin molemmin puolin tiedetään
missä mennään.
Toimitusjohtaja näkee organisaationsa mission selkeänä. Sen tulee olla
mukana luomassa yrittämiselle mahdollisimman hyvät olosuhteet. Kyseessä ei ole
enempää eikä vähempää kuin maamme tulevaisuus.
– Suomi on syrjässä isoilta markkinoilta, eikä meillä ole juurikaan
luonnonvaroja, kuten öljyä. Mikäli haluamme, että meillä on varaa huolehtia
kaikista ihmisistä, pitää tämän maan olla hyvä paikka yrittää.
Pentikäinen kiittelee maamme nykyisin olevankin ilmapiiriltään
yrittäjämyönteinen.
– Toivottavasti tämä heijastuisi entistä enemmän myös poliittiseen päätöksentekoon.
Tärkeimmäksi asiaksi toimitusjohtaja nostaa työmarkkinoiden
uudistamisen. Hänestä nykyinen melkein puolen miljoonan ihmisen työttömyys on
valtava inhimillinen tragedia ja suurta kansantaloudellista tuhlausta.
– Ongelma ei ole se, etteikö työtä ole. Ongelma on se, että sen
teettämisen ehdot eivät ole kilpailukykyiset eivätkä riittävän joustavat
nykymaailmaan.
Mikael Pentikäinen havaitsee ajassamme myös lukuisia myönteisiä
signaaleja. Erityisen iloinen hän on nuorten innosta yrittäjyyteen. Se kiehtoo
uravalintana enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Tutkimusten mukaan joka viides 18–24 -vuotias on aikeissa perustaa
yrityksen. Tämä on maallemme suuri toivo, mutta myös haaste
koulutusjärjestelmälle sekä kaikille yrittäjyyttä tukeville tahoille.
Luottamus koetuksella
Siirrymme puhumaan luottamuksesta, johon Pentikäinen on perehtynyt
paljon pintaa syvemmältä. Hänen kirjansa analysoi sitä oivalluksia tarjoten.
Pentikäisen mukaan luottamus on vahvaa sosiaalista pääomaa, joka
heijastuu koko yhteiskuntaan.
Se on ehtymätön luonnonvara, joka luo hyvää elämää. Se on pulppuava ja
itsestään uusiutuva lähde. Se lisääntyy jakamalla, kun luottamusta kokenut ja
siitä voimaantunut levittää sitä eteenpäin luottamalla itse. Kun luotat, niin
sinuun luotetaan. Näin syntyy hyvää rakentava luottamuksen kierre.
Pentikäinen näkee luottamuspääoman osaltaan mahdollistaneen Suomen
nousun hyvinvointiyhteiskunnaksi. Oma osansa siinä on ollut luterilaisella
uskollakin.
– Meillä on perinteisesti pitänyt ahkeroida ja olla rehellinen. Myös
toisen ihmisen kunnioittaminen ja hyvä kohtelu ovat olleet tärkeitä asioita.
Mikään ei ole ikuista. Erityisesti politiikassa ja liike-elämässä
Pentikäinen on havainnut luottamuksen katoamista. Hän ei asiaa sinällään
ihmettele.
– Äänestäjät eivät ymmärrä sitä, että ennen vaaleja luvataan toista ja
sitten vaalien jälkeen tehdään toista. Tai sitä, että oppositiossa tehdään
aivan erilaista politiikkaa kuin hallitusvastuussa. Ihmiset eivät myöskään ymmärrä
talouseliitin ahneutta.
Usko enemmänkin taustalla
Mikael Pentikäisen oma luottamus rakentuu muun muassa kristillisen uskon
varaan. Hänen taustaltaan löytyy tunnettu vanhoillislestadiolainen suku. Isä Juha
Pentikäinen on Helsingin yliopiston uskontotieteen laitoksen
emeritusprofessori, ja äiti Elina Pentikäinen on opettanut uskontoa sekä
tutkinut herännäisyyttä.
Sisaruksista veli Antti Pentikäinen on virkavapaalla Kirkon Ulkomaanavun
toiminnanjohtajan tehtävästä, ja sisar Mari Leppänen toimii puolestaan Turun
piispan erityisavustajana.
Työssään Pentikäinen on pyrkinyt pitämään uskonasiat enemmänkin
taka-alalla.
– En julista uskoani, mutta en myöskään peittele sitä. Kyllä taustani
tässä maassa aika hyvin tiedetään.
Mikael Pentikäisen omassa perheessä kristinusko ei ole erityisen
näkyvästi esillä.
– Itse käyn jumalanpalveluksissa aika harvoin. Aamuhartauden kuuntelen
usein.
Papin uraa nuorena tosissaan pohtinut toimitusjohtaja arvelee uskon
tuoneen hänen elämäänsä perusvarmuutta.
– Ihminen on kokonaisuus, ja jokaisen vakaumus kulkee hänen elämänsä
mukana. Olenkin todennut, että vanhoillislestadiolaisuus on pala minua ja
historiaani. Ja sen kanssa on elettävä.
Pentikäinen kertoo hänen lapsuudenkodissaan seuratun tarkasti
hengellistä elämää ja eri uskontojen maailmaa.
– Se on myös aina tapahtunut puolianalyyttisesti. Eri asioissa on nähty
valoa, mutta myös varjoja.
Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä Mikael Pentikäisellä ei ole mitään
asemaa. Suviseuroihin hän kuitenkin pyrkii vuosittain osallistumaan.
– Tänä kesänä Torniossa niihin liittyi erityisiä piirteitä. Seurat
olivat pelloilla, joista isoäitini suku on elänyt. Pääsimme samalla tutustumaan
hänen vanhoihin paikkoihinsa.
Vuorovaikutus avainasemassa
Mikael Pentikäisellä on näkemystä ja sanottavaa myös uskontojen
tilanteesta tämän hetken yhteiskunnassa. Jälleen yksi avainkäsite on luottamus.
Luottamus-kirjassaan Pentikäinen esittää, että yhteiskunnallisen
luottamuksen vahvistaminen vaatii uskontojen tuntemusta ja vuoropuhelua.
Maailman ei pitäisi olla uskontojen taistelutanner.
Pentikäinen kritisoi myös sitä, että ihmisiä tyypitellään liian
kärkkäästi hänen katsomuksensa perusteella.
– Ajatellaan niin, että jos joku on katolinen, hän automaattisesti
ajattelee tietyllä tavalla. Tai muslimi ajattelee automaattisesti noin. Pitäisi
aina kysyä ihmiseltä itseltään, mitä hän ajattelee, eikä vain olettaa.
Mikael Pentikäinen ei usko kristillisen tradition ja arvopohjan katoavan
Suomesta kovinkaan helposti. Suvivirsi kaikunee jatkossakin riemukkaasti
koulujen kevätjuhlissa.
– Tosiasia kuitenkin on, että kansakuntamme moniarvoistuu. Emme voi enää
väellä ja voimalla työntää muille kristillistä perinnettämme.
Miten sitten synnyttää sitä kaivattua dialogia nykyistä enemmän?
Avainasemassa ovat muun muassa koulut. Eri uskontokuntiin kuuluville lapsille
olisi hyvä järjestää yhteistä katsomuksellista opetusta.
– Mehän joudumme arjessakin elämään samaa todellisuutta, Suomen
Yrittäjien toimitusjohtaja muistuttaa.
MIKAEL PENTIKÄINEN:
• Syntynyt vuonna 1964 Espoossa
•Koulutus: maa- ja metsätaloustieteiden maisteri, metsänhoitaja, Sanoman
toimittajakoulu
• Keskeinen työura: Etelä-Saimaan, STT:n, Helsingin Sanomien ja Maaseudun
Tulevaisuuden päätoimittaja, Sanoma Newsin toimitusjohtaja. Toukokuusta 2016
Suomen Yrittäjät ry:n toimitusjohtaja
• Perhe: Silja-puoliso ja viisi lasta
• Harrastukset: Liikunta, lukeminen ja kesäkoti
• Motto: Luottamus on joskus vaikeaa, mutta se muuttaa maailmaa.
SANAT:
Suomen tulevaisuus: Painaa mieltä, kun ei uskalleta uudistua.
Hyvinvointivaltio: Suomessa uhattuna työttömyyden vuoksi.
Digitalisaatio: Valtava muutosvoima ja suuri mahdollisuus.
Vihapuhe: Kasvaa pelosta, kitkettävä pois.
Kristinusko: Kasvaa toivosta ja armollisuudesta.
Arvokas elämä: Jokaisen ihmisen oikeus.
Sateenkaariperhe: Perhe muiden perheiden joukossa.
”Luen aina
kun vain ehdin”

Mikael Pentikäisen syksyn ohjelmaan kuuluu myös kirjojen lukemista. Hän
valitsee esiraadin suorittaman karsinnan pohjalta kymmenestä teoksesta Vuoden
kristillisen kirjan. Palkittava kirja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla
lokakuun lopussa.
Pentikäinen pitää tehtävää kiinnostavana.
– Minulla on tapana lukea aina kun vain ehdin. Perehdyn usein myös
sellaisiin kirjoihin, joissa käsitellään katsomuksellisia kysymyksiä. Viimeksi
mieleen on jäänyt Maija-Riitta Ollilan Ajatusten
vangit karkumatkalla.
Kiireinen toimitusjohtaja on lievästi huolissaan vain yhdestä asiasta.
Missä välissä hän oikein ehtii lukea ne finalistikirjat?
– Ehkä työmatkoille pitää ottaa joku toinen kuskiksi. Voin sitten
takapenkillä lueskella, mies virnistää.
Painettu kirja sinnittelee digituotteiden ja muuttuvien
liiketoimintamallien puristuksessa. Mikael Pentikäinen ei siltikään suostu
puhumaan mistään yleissivistyksen tason laskusta.
– Voi olla, että sivistys on jatkossa erilaista, ja sitä hankitaan eri
tavalla kuin ennen. Paljon riippuu siitä, mitä asioita kodeissa arvostetaan.
Teksti: Vesa Keinonen
Kuvat: Hannu Jukola
Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi