Vatialan kappelin kunnostuksessa haetaan alkuperäistä ulkonäköä

Vatialan kappeli palaa peruskorjauksen jälkeen entiseen ulkonäköönsä, mutta nykyajan tekniikka tarjoaa työn toteuttajille haasteita.

– 1960-luvun rakenteet ovat kapeita, perustelee rakennusmestari Ismo Nousiainen kunnostuksen toteuttavasta Aki Hyrkkönen Oy:stä.

– Alkuperäisyyttä haetaan teknisistä ongelmista huolimatta. Esimerkiksi alakaton pitää pysyä samassa korkeudessa.

Vatialan kappelin kunnostuksen parissa työskentelee noin 16 henkeä, muun muassa Teemu Palo, Miika Tervamäki ja Aatu Nevala.

Lattioita ja verhoiluja alettiin tehdä elokuussa. Lattia palautetaan täysin alkuperäiseen asuunsa.

Kappelissa on ollut sisäilmaongelmia, minkä takia sokkelit vedeneristetään ja rakennuksen ympärille asennetaan salaojitus. Sokkelin eristetilaan asennettava alipaineistus estää haitta-aineiden pääsyn sisäilmaan.

– Ongelmana on ollut ulkopuolisen kosteuden pääsy rakenteisiin, joka on aiheuttanut rakennusmateriaalien kastumista ja vaurioitumista, mikä puolestaan on johtanut sisäilmaongelmiin. Lisäksi kappeli on valmistumisestaan lähtien ollut kylmä ja energiatehoton, eli sähkölämmitys on kuluttanut valtavasti energiaa. Myös ilmanvaihto on ollut puutteellista, luettelee Krista Jaakkola.

Osa tiloista ei toistaiseksi näytä ollenkaan samalta kuin kappelin ollessa käytössä.

Vesikiertolämmitykseen

Alkuperäiset rakenteet eivät Nousiaisen mukaan olleet kovin energiaa säästäviä, muun muassa lämpöeristeitä ei juuri ollut. Rakennusaikana kun energia oli halpaa. Jatkossa kappelin lattialämmitysputkistoissa kiertävä vesi lämpenee viereisestä krematoriosta talteen otetulla hukkalämmöllä.

Ison kappelitilan puolella kaikkia muutoksia ei voitu tehdä niin hienovaraisesti kuin alun perin oli otaksuttu, Nousiainen kertoo.

– Tätä ei pitänyt purkaa näin paljon, mutta vanha rakenne tuotti ongelmia.

Jaakkola vahvistaa, että ison kappelin alapohjarakenne päätettiin uusia kokonaisuudessaan, koska purkuvaiheessa huomattiin vanhan säästettäväksi suunnitellun maanvaraisen betonilaatan olevan heikko ja huonolaatuinen.

Asbestia löytyi 60-luvulla tehdyksi rakennukseksi yllättävän vähän. Sitä kuitenkin oli muun muassa vanhojen lattialämmityskaapeleiden eristenauhasta.

– Pirkanmaalla on otettava huomioon myös radon, ja siksi bitumikaistoja asennetaan uusiin betonilattiarakenteisiin, Nousiainen kertoo.

Vanhat ja säilyvät liittymät tiivistetään muilla menetelmillä. Tiivistämisellä estetään radonin ja mahdollisia vanhoista rakenteista tulevia haitta-aineita.

Ison kappelin sivuhyllyt purettiin tilapäisesti, koska niiden sisään sijoitetaan ilmanvaihtokanavat. Puupenkit otettiin talteen kunnostusta varten, ja betonijalat ja lattialaatat vietiin töiden ajaksi varastoon.

Urkujen soittopöytä ja pillit on koteloitu ja suojattu, ja urkuparvelle on sijoitettu kosteudenerottaja.

– Urkujen korjaajaa haetaan, mutta tekijäkaarti on harvassa, Nousiainen toteaa.

Samassa rakennuksessa sijaitsevaan pieneen kappeliin ovat tulossa sähköurut. Sakastin kivipinnat on suojattu, ja tilat äänieristetään. Rakennukseen tulee myös esteetön wc.

Kellarikerroksen kylmätilat saavat uudet eristeet. Niihin johtavan ruumisautojen kulkuväylän päälle oli aiemmin istutettu nurmikko, nyt pihakannen vesieristys on uusittu ja nurmikko tehdään takaisin. Kaksi sisäpihan allasta säilytetään, ja ne saavat uudet pinnoitteet.

Kuparilevyjä jouduttiin vaihtamaan arvioitua enemmän, millä varmistettiin katon pysyminen paikallaan. Matalan osan bitumihuopainen katto meni täysin uusiksi.

Paraabelin muotoisen katon alaosa kiiltää uutta kuparia.

Hankkeen kustannukset ovat noin 6 miljoonaa euroa, ja pääsuunnittelijana toimii Lassi Viitanen Arkkitehtitoimisto NOANista. Valmista pitäisi olla ensi tammikuussa.

Museovirasto on esittänyt Vatialan kappelia suojeltavaksi kirkkolailla. Sen vuoksi Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelä kävi tutustumassa työmaahan.

– Työt vaativat todella huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Kyseessä on erittäin vaativa korjaustyö, toteaa yhteensä 15 siunauskappelin suojelua valmisteleva Mäkelä.

Vatialan kappeli on tunnettu etenkin arkkitehtipiireissä. Remontin valmistuttua siihen tutustujia käy entistä enemmän, myös arkkitehtuurista kiinnostuneita, Ismo Nousiainen arvioi.

Huoltorakennus nousee

Hautausmaan viereen nousevan uuden huoltorakennuksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Peltinen yksikerroksinen rakennus on samaa suuruusluokkaa kuin entinen, noin 350 neliömetriä, kertoo vastaava työnjohtaja Tuukka Pyöriä Rakennus4 Oy:stä.

– Harjakattoiseen halliin tulee varastointitilaa, työtilaa ja koneiden kunnostustilaa sekä huoltotila ja varastohuone. Nosto-ovia tulee eri puolille rakennusta.

Vatialan hautausmaan alkuperäiset, käyttöikänsä päähän tulleet huoltorakennukset on rakennettu 1950-luvulla. Uusi halli korvaa puisen huoltorakennuksen.

Se lämpenee krematorioiden hukkalämmöllä, samoin muut Vatialan hautausmaan rakennukset. Hautausmaalle on rakennettu aluelämpöverkosto, ja kokonaisuudessa on otettu huomioon alueelle suunniteltu uusi krematorio. Uuden huoltohallin katolle toteutetaan aurinkovoimala.

Tuukka Pyöriä asetteli tasolaserin kolmijalkaa Vatialan hautausmaan huoltorakennustyömaalla heinäkuussa. Elokuun lopussa oli jo runko pystyssä ja katto päällä.

Urakkahinta on 1 066 900 euroa.

Tulossa ovat vielä uuden wc- ja toimistotilan rakentaminen sekä sosiaali- ja taukotilana käytetyn rakennuksen ja vanhan peltihallin peruskorjaukset.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Juha-Pekka Aaltonen

Tampereen seurakuntien Vatialan kappeli:

• Sijaitsee Kangasalla
• Suunnitellut Viljo Gabriel Rewell, myöhemmin Revell
• Kansainvälisesti arvostettu arkkitehtuurin merkkiteos
• Säilytystilat 40 vainajalle

Palaa otsikoihin