”Olen aina ollut köyhä”
– Arvostan todella paljon, että kirkko auttaa ja jakaa ruoka-apua ihmisille. Kirkko on aina auttanut ihmisiä – niitäkin, joita kukaan muu ei enää auta, miettii Texina Ääripää, joka on ollut Tampereen seurakuntien ruoka-avun piirissä vuodesta 2004 RuokaNyssen aloittaessa toimintansa.
Ääripää on koulutukseltaan eläintenhoitaja ja koiraohjaaja. Useita leikkauksia vaatineen vakavan suolistosairauden vuoksi hän on ollut pitkäaikaistyötön ja osan aikaa työkyvytön jo yli kymmenen vuotta.
– Välillä olen kuitenkin pystynyt osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan, jossa olen toiminut maahanmuuttajien ohjaajana. Olen myös suorittanut osatutkinnon lähihoitajan tutkinnosta. Lehteäkin olen jakanut ja toiminut Rajaportin saunan lämmittäjänä palkkatuella.
Ääripään mukaan hän on ollut syntymästään asti köyhä. Ruokajonot tulivat tutuiksi jo 13-vuotiaana, kun hän oli isänsä kanssa leipäjonossa Pieksämäellä. Lapsuudenperhe sai usein muutakin tukea seurakunnalta.
– Olen tottunut köyhyyteen, ja olen tähänkin asti pärjännyt. Meillä on aina ollut ruokaa ja vaatteita. On parempi niin, että on aina ollut köyhä kuin että olisi tottunut isoihin tuloihin, jotka sitten yhtäkkiä putoaisivat, miettii teini-ikäisen lapsen äiti.
Texina Ääripäällä on Tampereen seurakuntien diakoniatyöntekijän lupa hakea elintarvikkeita joka toinen viikko Ruokapankin Puodista. Lisäksi hän käy satunnaisesti yleisissä ruokajaoissa Lielahdessa ja Tesomalla.
Moni käy ruokajonossa
Ääripää on tyytyväinen Puodin asiakas.
– Siellä saa itse valita tuotteet, ja niissä on yleensä hyvin vielä päiväystäkin jäljellä. Isoin säästö tulee kahvipaketista ja vihanneksista.
Ääripäällä on gluteeniton ruokavalio, mutta Puodista hän voi valita myös tavallista ruokaa lapselleen.
– Minulle tulee tauko Puodissa asioimiseen elokuussa. Ymmärrän sen, koska avun tarvitsijoita on paljon.
Ääripää ei ole koskaan tuntenut häpeää ruoka-avun hakemisesta.
– Isäkin aina sanoo, että hän on aina ollut köyhä, mutta elämä kannattelee. Toisaalta nykypäivänä vähävaraisuus on yleistynyt, ja monilla on vaikeaa. Niin moni käy ruokajonoissa, että se ei ole enää mitenkään ihmeellistä.
Ääripään perhe tulee muutenkin toimeen vähällä. Säästösyistä ja ympäristön takia esimerkiksi vaatteet ja jalkineet hankitaan lähes aina kierrätyksestä.
– Paikkaan myös vaatteita moneen kertaan, ja teen mekkoja. Ompelen käsin, ja se on hyvin meditatiivista.
Moni on huolestunut maamme yhteiskunnallisesta tilanteesta ja hallituksen leikkauksista.
– Itse kuitenkin olen hyvin kiitollinen, kun ajattelen, mitä kaikkea hyvää olen saanut. Arvostan tosi paljon suomalaista hyvinvointivaltiota ja terveydenhoitoa. En esimerkiksi ole joutunut kustantamaan itse leikkauksiani ja lääkkeitäni. Jos asuisin Yhdysvalloissa, olisin varmaan jo kuollut, pohtii Ääripää.
Ääripää arvostaa kirkkoa ja sen jakamaa ruoka-apua.
– Iso kiitos, että on tällainen palvelu. Se tulee todella tarpeeseen monille ihmisille.
Myös kirkon sanoma armollisuudesta ja lähimmäisenrakkaudesta on lähellä hänen omaa arvomaailmaansa.
Teksti: Kirsi Airikka
Kuva: Rami Marjamäki
Lue myös: Ruokapankki 30 vuotta: Lahjoitusvarat mahdollistavat monipuolisen avustuskassin