Mitä ovat kansainväliset riparit?

Lasten ja nuorten keskus on koonnut rippikouluihinsa ympäri maailmaa asuvia ulkosuomalaisia nuoria yli 30 vuoden ajan, ja Suomen Lähetysseura on järjestänyt lähetysteemoihin ja musiikkiin keskittyviä rippileirejä Päiväkummussa vuodesta 1957 alkaen. Nämä järjestöt järjestävät leirejä nykyään yhdessä.

Molempia leirijärjestäjiä on alusta alkaen yhdistänyt kansainvälisyys, toteaa suunnittelija Kaisa Kahra Lasten ja nuorten keskuksesta.

Mikä kansainvälisten rippikoulujen idea on?

– Ne tarjoavat sekä Suomessa että ulkomailla asuville suomalaisille nuorille mahdollisuuden tulla riparille Suomeen. Ne ovat monikielisiä ja niillä ymmärretään muun muassa, kuinka monenlaisista taustoista vaikka uskontokasvatuksen näkökulmasta nuoret tulevat.

Mitä leireillä tapahtuu?

– Ihan tavallisia ripariin kuuluvia asioita: raamiksia, opetuksia, hartauksia, iltaohjelmia, ruokailut ruokalauluineen, ulkoilua, saunomista ja järvessä uintia. Asiat tapahtuvat sekä suomeksi että englanniksi, minkä lisäksi riparilaiset, isoset, leiriavustajat ja ohjaajat tuovat mukaan muitakin osaamiaan kieliä.

– Suomalainen kulttuuri on myös tärkeä osa leirejä: sauna ja uiminen järvessä, lipunnosto ja -lasku. Luonto on lähellä.

Päiväkummussa pelattiin koripalloa aitan luona. Kuva: Aleksi Murtojärvi

Keitä niille osallistuu?

– Kansainvälisyydestä kiinnostuneita nuoria, lähetystyön asiantuntijoiden ja seurakuntien työntekijöiden lapsia ja erityisesti nuoria, jotka voivat olla jo toisen tai kolmannen polven ulkosuomalaisia.

 – Kansainvälisille rippileireille osallistuu vuosittain yhteensä noin 200 nuorta, eli joka leirillä on noin 50 nuorta. Reilu puolet tulee ulkomailta, tänä vuonna yhteensä kuudelta mantereelta ja 27 eri maasta. Myös osa ohjaajista ja isosista tulee ulkomailta.  

– Kuka vain, joka haluaa osallistua rippikouluun ja tutustua uusiin ihmisiin ympäri maailmaa, voi osallistua.

Miksi Suomen Lähetysseura ja Lasten ja nuorten keskus järjestävät ne nykyään yhdessä?

– Järjestömme jakavat saman arvopohjan, nuorten osallisuus on molemmille tärkeää ja molemmat ovat tehneet kansainvälistä rippikoulutyötä jo pitkään. Yhdessä tekemällä meillä on leveämmät hartiat niin rippi- kuin nuortenleirien järjestämiseen, jotka vaativat paljon resursseja. Yhdessä tekemällä vahvistamme kansainvälistä rippikoulutyötä ja pidämme hyvää huolta leirien jatkumisesta.

– Nuorten leirit ovat myös kaikille avoimia, esimerkiksi festarinomainen Riihis-leiri 15.–17.8.2025 Päiväkummussa Orivedellä on huikea kokemus.

Mistä syystä kannattaa osallistua?

– Kymmenen päivää kestävät monikieliset leirit tarjoavat uusia ystävyyssuhteita, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja unohtumattomia muistoja. Kansainväliset rippikoulut ovat mahdollistamassa tärkeän sukupolvikokemuksen erityisesti ulkosuomalaisille nuorille, joille suomen kieli voi olla haastava.

Kymmenen päivää kestävät monikieliset leirit tarjoavat uusia ystävyyssuhteita, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja monia muistoja. Kuvassa on isosia Päiväkummussa nuorten leirillä keväällä 2024. Kuva: Aleksi Murtojärvi

Miksi ilmoittautuminen vuodelle 2026 on näin aikaisin?

– Kansainvälisille ripareille haku on aina aikaisin, ei vain vuodelle 2026. Haku alkaa vappuna ja jatkuu elokuun loppuun, leiripaikoista kerrotaan syyskuun puolessa välissä.

– Ulkosuomalaisille perheille tieto siitä, mille leirille pääsee, on tärkeä saada mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi monen perhe tulee leirin yhteydessä useammaksi viikoksi Suomeen, ja lomien suunnitteluun ja majoitusten varaamiseen tarvitaan aikaa.

Mahtuvatko kaikki halukkaat mukaan?

– Vuonna 2025 kaikki varsinaisen haun aikaan hakeneet saivat paikan. Jonoa kahdelle viimeiselle leirille on ollut hakuajan päätyttyä, mutta ne leirit ovat olleet alusta alkaen täynnä, joten peruutuspaikkoja ei ole juurikaan ollut tarjolla.

– Jos varmasti haluaa päästä kansainväliselle rippileirille, suosittelemme hakemaan mahdollisimman monelle kesän neljästä leiristä.

Siiri Salmi (kuvan keskellä) ystävien kanssa Päiväkummun ruokalassa heinäkuun riparilla kesällä 2024.

17-vuotias Siiri Salmi Tampereelta kävi kansainvälisen riparin kesällä 2023, meni isoseksi seuraavana kesänä ja toimii isosena myös tänä kesänä.

Miksi lähdit mukaan?

– Ajattelin, että on hauskaa ja myös erilaista päästä tutustumaan eri puolilta maailmaa tulleisiin nuoriin ja oppimaan heiltä paljon uutta. Lisäksi pääsen hyödyntämään kielitaitoani.

– Ylipäätään isoseksi lähdin mukaan, koska haluan nuorempien saavan yhtä ikimuistoisen riparikokemuksen, kuin itselläni oli.

Millaisia kokemukset ovat olleet?

– Ripari on ollut kesän kohokohta siitä asti, kun itse kävin sen. Kv-ripareilla on mahtava yhteishenki ja turvallinen fiilis. On ihanaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja luomaan uusia muistoja heidän kanssaan.

– Kv-ripari avaa aivan uusia näkökulmia maailmaan ja opettaa laajasti eri kulttuureista. Mielestäni kehitettävää ei juurikaan ole.

Miksi olet lähdössä toista kertaa isoseksi?

– Isosena oli mahtavaa! Oli hauskaa tuoda esille suomalaista kulttuuria nuorille, joiden elämässä se ei välttämättä näy yhtä vahvasti. Samalla oli huikeaa päästä tapaamaan näitä nuoria, jotka olivat tulleet Suomeen juuri riparia varten, ja myös oppimaan heiltä paljon uutta. Kv-riparille tulleista jokainen oli tullut leirille omasta tahdostaan oppia ja kokea ikimuistoisia hetkiä.

– Olen lähdössä riparille isoseksi jo toista kertaa, koska tykkäsin olla isosena niin paljon. Minusta on ihanaa olla osa sitä porukkaa, jonka avulla nuoret saavat nauttia riparikokemuksestaan.

Mistä sait tiedon riparista Päiväkummussa?

– Äitini ja isosiskoni kävivät oman riparinsa siellä. Olen ollut aiemmin myös lasten leireillä Päiväkummussa.

Suositteletko muille, riparilaisena ja isosena?

– Suosittelen todellakin! Luulen, että kv-riparit eroavat todella paljon muista Suomen kaupunkien paikallisten seurakuntien ripareista.

– Riparilaisena pääsee tutustumaan kansainvälisten rippikoulujen käytäntöihin ja tapoihin sekä mukaan oppimaan uutta muista, maailmasta ja Jumalasta.

– Isosena pääsee vaikuttamaan ja varmistamaan riparilaisille ikimuistoisen leirin, laajentamaan omaa käsitystään kansainvälisyydestä sekä oppimaan yhteistyötä erilaisten ihmisten kanssa.

Teksti: Asta Kettunen

Palaa otsikoihin