Millaista on kirkon saamelaistyö?
Tampereen seurakuntien Aluekeskusrekisterin rekisterisihteeri Maarit Vuolab toimii saamelaistyön yhteyshenkilönä Tampereen hiippakunnassa. Hän hoitaa tehtävää oman toimensa ohella.
Mitä kuuluu saamelaistyön yhteyshenkilön tehtäviin, Maarit Vuolab?
– Tarkoituksena on toimia linkkinä saamelaistyötä tekevien työntekijöiden ja vapaaehtoisten välillä sekä kantaa saamelaisia ja saamelaistyötä koskevissa asioissa tiedotus- ja koordinaatiovastuuta hiippakunnan alueella.
Olet myös Kirkon saamelaistyön neuvottelukunnan jäsen. Mitä neuvottelukunta tekee?
– Saamelaistyön neuvottelukunta tukee saamelaistyön sihteerin työtä esimerkiksi yhteyksien hoitamisessa. Kirkon saamelaistyön sihteerinä työskentelee Erva Niittyvuopio, jonka virkapaikka on Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa. Hän koordinoi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saamelaistyötä maassamme.
Miten saamelaisuus näkyy eteläisessä Suomessa ja Pirkanmaalla?
– Pirkanmaalla asuu arviolta noin 400 saamelaista, joista valtaosa Tampereen kaupunkiseudulla. Vuonna 2012 perustettu saamelaisyhdistys Bárbmu järjestää Tampereen seudulla monenlaisia tapaamisia.
– Saamelaisuus näkyy melko sesonkiluontoisesti. Helmikuun 6. päivänä vietetään saamelaisten kansallispäivää, jolloin voi nähdä Saamen lipun liehumassa joillakin paikkakunnilla. Tampere on liputtanut saamelaisten kansallispäivänä vuodesta 2019 lähtien. Kansallispäivän osuessa työpäivälle tapanani onkin koukata töihin Keskustorin kautta.
– Saamenkieliset Kauneimmat Joululaulut soivat myös etelässä. Tänä vuonna lauletaan Turussa, Tampereella, Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Jyväskylässä.
Millaista on kirkon toiminta saamelaisten ihmisten parissa Pirkanmaalla?
– Kauneimmat Joululaulut -tilaisuus on vakiinnuttanut asemansa Tampereella. Aleksanterin kirkossa lauletaan joululauluja inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi perjantaina 28. marraskuuta.
– Tilaisuus on avoin kaikille. Tervetuloa laulamaan tai ihan vain kuuntelemaan, miltä tutut joululaulut kuulostavat saameksi ja virittymään joulun tunnelmaan.
Mistä itse olet kotoisin, ja miten saamelaisuus näkyy omassa elämässäsi?
– Saameksi kysytään Gos don leat eret eli Mistä sinä olet poissa. Isälläni oli tapana sanoa: En ole mistään kotoisin, mutta olen poissa Utsjoen Outakoskelta. Lapsuuteni kasvoin kaksikielisessä perheessä. Peruskoulun jälkeen lähdin etelään, Rovaniemelle, lukioon. Lopulta elämä kuljetti Pirkanmaalle yli kymmenen vuotta sitten.
– Omassa elämässäni saamelaisuus näkyy eniten kielen ja suvun kautta. Puhun lapsilleni pohjoissaamea, mutta suomenkielisessä ympäristössä kielen siirtäminen lapsille ei ole helppoa.
– Lapseni opiskelevat pohjoissaamea etänä kaksi viikkotuntia pilottihankkeessa. Se, että etätunneilla lapsi kuulee saamea muiltakin kuin kotona toiselta vanhemmalta ja näkee muita lapsia, tekee hyvää niin lapsen kielitaidolle kuin identiteetille.
Teksti: Kirsi Airikka
Saamenkieliset Kauneimmat Joululaulut 28.11. kello 18 Aleksanterin kirkossa
