Isoskoulutus, vaparit ja aparit vetävät nuoria
Toista vuotta isoskoulutuksessa olevat nuoret kouluttautuvat parhaillaan esimerkiksi Linnainmaan seurakuntatalolla. Samoin rippikoulun isosten toiminnan ohjaamisesta vastaavat vaparit ja leireillä apuopettajina toimivat aparit harjoittelevat leirikesää varten.
Isoskoulutus vetää kovasti väkeä Messukylässä.
– Uudesta yleisöryntäyksestä ei ehkä voi puhua, koska kiinnostavuus on ollut huikealla tasolla jo viitisen vuotta, summaa rippikoulu- ja nuorisopappi Sofia Lintusalo.
Rippikoulun ikäluokasta isosiksi lähtee Messukylässä usein noin puolet, ja isoskoulutuksen aloittaneiden määrä on ollut 2021 vuodesta alkaen yli 200.
– Vaikea keksiä, mikä muu nuorten vapaaehtoinen harrastus tai toiminta vetäisi samanlaisen määrän väkeä mukaan.
Ensimmäisen vuoden isosten koulutuksesta vastaava nuorisotyönohjaaja Eetu Tuomi arvioi ison osan konseptin toimivuudesta perustuvan siihen, että isoseksi pääsevät lähtökohtaisesti kaikki koulutuksensa suorittaneet ja leirivalmiuden omaavat.
– Toki toiminnassamme on myös ei-isosia, mutta väitän, että iso isosmäärämme johtaa isoon vapaaehtoisten määrään ja näyttäytyy muille nuorille niin, että tuolla on oikeasti paljon nuoria.
– Tästä syntyy vähän itseään toteuttava positiivinen kierre. Ehkä iso vertaisten määrä houkuttaa osallistumaan myös isoskoulutukseen.
Joukosta löytää kaltaisensa
Kaiken kaikkiaan isosina on hyvin erilaisia nuoria.
– Erilaisia ominaisuuksia, erilaisia lahjoja, erilaisia tyylejä, erilaisia persoonia. Isosta isosten määrästä moni riparilainen löytää jonkun kaltaisensa ihmisen. Seurakuntanuoren tai isosen ”mallina” voi olla hyvin monella tavalla riparilaiselle samaistuttavia tyyppejä, joka taas rohkaisevat erilaisia riparilaisia innostumaan isoskoulutuksesta. Isosen muotti ei ole meillä mitenkään kapea, Lintusalo huomauttaa.
Vuosien varrella isoskoulutusta on myös kehitetty.
– Korvaavilla tehtävillä voi myös paikata poissaoloja. Näin koulutus ei jää kesken niin herkästi sairastelun tai kiireisen elämän keskellä.
Kymmenkunta nuorta tekee koulutuksen kokonaan itsenäisesti-
– He ovat kaikki käytännössä jonkin lajin kovan tason urheilijoita, joille joka päiväinen treeniaikataulu ei mahdollista koulutuskerroille fyysisesti paikalle tulemista. Näin saamme isosiksi myös esimerkiksi luonnostaan loistaviksi tiimipelaajaksi kasvaneita joukkueurheilijoita.
– Väkimäärästä huolimatta meillä on mielestämme hyvä isoskulttuuri, eikä isosten kanssa leireillä esiinny mitenkään isoja ongelmia, ei ainakaan mitään sellaista, mikä ei kuuluisi tyypilliseen nuoruuteen, lisää Lintusalo.
Yhteisöllisyys valttina
Rippikoulun jälkeisten jatkoleirien suosiota varmasti selittää osaltaan sama ajatus siitä, että monenlaiset nuoret löytävät paikkansa seurakunnasta, Lintusalo arvioi.
– Tuttujen isosten tai riparikavereiden kanssa on helppo lähteä viettämään jatkista.
Tänä vuonna Messukylän jatkoriparin 300 paikkaa täyttyi kuudessa minuutissa, mutta lopulta varapaikoilta mukaan saatiin lähes kaikki halukkaat.
– Monissa palautteissa toiminnastamme niin jatkiksen kuin kaiken rippikoulun jälkeisen nuorisotyön osalta korostuu yhteisöllisyys ja se, miten merkityksellistä on kuulua johonkin porukkaan.
– Riparilla moni on saanut yhteisöllisyyden kokemuksen seurakunnasta, ja haluaa kokoa sitä edelleen jatkiksella ja monessa muussa toiminnassa sen jälkeen. Luulen, että sekin vaikuttaa, että kaikissa Tampereen seurakunnissa on nykyään jatkis – konsepti on tuttu vanhemmilta sisaruksilta, kavereilta ja vanhempien tuttujen nuorten somesta.
– Tietysti jatkista myös mainostetaan aktiivisesti ripareilla ja sen markkinointiin on käytetty myös rahaa esimerkiksi jatkisvideon muodossa, Lintusalo huomauttaa.
Teksti: Asta Kettunen