Miten nuoret kuuluvat ja näkyvät seurakunnissa?

Nuorten uskonnollisuus rippikoulun käyvien keskuudessa on jatkanut kasvuaan, ja nyt poikien lisäksi tytöt kokevat kristinuskon aiempaa enemmän omakseen.

Seurakunnissa tämä on huomioitu järjestämällä nuorten hiippakuntien tulevaisuustyöryhmiä, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan käytännössä.

Mikä nuorten uskonnollisuudessa on muuttunut, käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä?

– Suurta muutosta on siinä, miten rohkeasti ja avoimesti nuoret uskaltavat olla kristittyjä. Usko ei ole enää asia, jota hävetään tai piilotetaan, vaan se tuodaan ylpeästi esiin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämä rohkaisee myös muita nuoria.

Miten nuorten uskonnollisuuden kasvu kannattaisi huomioida seurakunnissa?

– Jokaisen uskonnollisen yhteisön tulisi miettiä, välittääkö se nuorelle turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemusta. Jos yhteisö rajaa tarkasti, millainen ihminen on hyväksytty, se voi luoda turvattomuutta.

– Kokemus hyväksytyksi tulemisesta voi olla käänteentekevä. Se tuo esiin kristillisen sanoman ytimen: olen hyväksytty, Jumalan rakastama ja armahdettu. Moni nuori kokee kristinuskon vetoa juuri oman seurakunnan toiminnan kautta, jossa on tullut nähdyksi ja hyväksytyksi.

– Nuoret myös kaipaavat tilaa kysymyksille ja epävarmuudelle. Jos seurakunnassa ei saa epäillä, se ei ole älyllisesti haastavaa. Mahdollisuus kritiikkiin tekee uskosta uskottavampaa. Nuoret eivät halua valmiita paketteja, vaan kyseenalaistettu usko koetaan omaksi.

Rippikoulun käy yhä nuorten enemmistö, ja nuoria myös liittyy kirkkoon sen aikana. Tämän vuoden rippikoulukyselyssä kartoitetaan kokemuksen lisäksi myös nuorille tärkeitä asioita elämässä sekä nuorten ajatuksia aikuisuudesta. Rauno Vanhanen, Noora Heikkinen ja Timka Esselström osallistuivat Harjun kesäriparille Pättinniemessä. Kuva: Tuula Vartiainen

Miten nuoria voidaan osallistaa seurakuntien työhön, Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Kaija Karvala?

– Tampereella nuorten vaikuttajaryhmä on lisännyt nuorten äänen kuulumista päätöksenteossa. Edustajat valitaan vuosittain nuorten keskuudesta, ja he osallistuvat hallinnolliseen työhön. Tämän taustalla on asennemuutos: työntekijät ja luottamushenkilöt ymmärtävät, että seurakunnan tulevaisuus on nuorten.

– Lisäksi nuoret tulee ottaa lämpimästi ja avoimesti vastaan. Kirkkoherralla on erityinen vastuu asenteiden muuttamisessa.

Miksi nuoret on haluttu mukaan hiippakunnan tulevaisuustyöhön?

– Hiippakunnan työ vaikuttaa seurakuntien tulevaisuuteen. Olisi kovin lyhytnäköistä suunnittelua, jos tulevaisuuden tekijöiden ja toimijoiden näkökulmia ei otettaisi jo nyt huomioon.

Kuinka nuori voi edistää ideaansa?

– Mahdollisuuksia on monia. Helpoin tapa on puhua tutulle työntekijälle ja pyytää apua idean edistämiseen. Aina voi ottaa yhteyttä myös kirkkoherraan.

– Jos seurakunnassa on nuorten vaikuttajaryhmä, idean voi antaa heille. Nuoret vaikuttajat ovat esimerkiksi tehneet seurakuntalaisaloitteen, joka käsitellään seurakuntaneuvostossa. Varsinkin taloudellista panostamista tarvitsevat ideat kannattaa viedä virallista reittiä.

Teksti: Hilla Vuorinen

Palaa otsikoihin