Miksi tarvitaan vapaaehtoistyökoulutusta maahanmuuttaneille?
Mummon Kammarissa alkanut kokeilu pyrkii edistämään maahan muuttaneiden, vapaaehtoiseksi haluavien henkilöiden sujuvaa sijoittamista vapaaehtoistehtävään ja sitä kautta vastaamaan ikäihmisten avun ja seuran tarpeeseen.
Vuoden aikana testataan uusia otteita jo olemassa olevassa toiminnassa, vapaaehtoisia ja asiakkaita kuullen. Alkuvuodesta on suunniteltu toiminnan raameja ja kutsuttu vapaaehtoisia mukaan kehittämistyöhön.
Pienimuotoista yhteistyötä tehdään useiden kumppanien, kuten Marhaban-keskuksen kanssa.
Miksi kokeilua käynnistetään, vapaaehtoistoiminnanohjaaja Saara Lehto ja toiminnanjohtaja Maarit Saarela?
– Kahden viime vuoden aikana Mummon Kammari on saanut kymmeniä uusia maahan muuttaneita vapaaehtoisia. Moni vasta opettelee suomen kieltä. He ovat joutuneet usein odottamaan vapaaehtoistehtävää huomattavasti pidempään kuin kantasuomalaiset, jopa kuukausia. Kuitenkin tälläkin hetkellä 91 ikääntynyttä avuntarvitsijaa odottaa omaa vapaaehtoista.
Mistä ajatus lähti?
– Yksi Mummon Kammarin arvoista on, että jokaiselle vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneelle kuuluu elämäntilanteensa ja taitojensa mukainen tehtävä. Kun maahan muuttaneiden vapaaehtoisten määrä kasvoi, huomasimme, että tässä on kehittämisen paikka, jotta voimme toimia arvojemme mukaisesti.
– Vapaaehtoistoiminnassa tarvitaan usein enemmän perehdytystä ja myös avunsaajan kanssa neuvottelua, kun vapaaehtoinen ja avunsaaja tulevat eri kulttuureista. Hyvää tahtoa löytyy kuitenkin puolin ja toisin. Perehdytyksen ja tehtävien sisällön viilaus helpottaa ikäihmisen ja vapaaehtoisen kohtaamista.
Minkälaisia matalan kynnyksen vapaaehtoistehtävät voisivat olla?
– Kaikki Mummon Kammarin välittämä vapaaehtoisapu on tarkoitettu vastaamaan ikäihmisten tarpeeseen, ja myös näiden tehtävien osalta juuri ikääntyneiden avuntarvitsijoiden kuuleminen on kaikkein tärkeintä. Viime kädessä avuntarvitsija päättää, missä asioissa häntä voisi auttaa myös suomen kieltä vielä opetteleva vapaaehtoinen.
– Tähän mennessä tällaisia asioita ovat olleet esimerkiksi ulkoilu tai asiointi tutun vapaaehtoisen kanssa, mutta ajatuksena on selvittää, löytyisikö ihan uudenlaisia tehtäviä.
Miksi hahmotellaan uudenlaista tukea suomen kielellä toimimiseen?
– Viime vuosina on toteutettu useita hankkeita, joissa on tuettu suomen kielellä toimimista työntekijävoimin tai kummivapaaehtoistoimintana. Monet vapaaehtoiset eivät kuitenkaan tarvitse työntekijän tai toisen vapaaehtoisen jatkuvaa läsnäoloa.
– Ajatuksena onkin kokeilla, voisivatko vähän yksityiskohtaisempi perehdytys ja puhelimitse saatavilla oleva toisen vapaaehtoisen taustatuki monen kohdalla olla riittäviä.
Haittaako kielimuuri ystävänä toimimista?
– Kielimuuri tunnutaan kokevan yksilöllisesti. Vaihtelee siis ihmisen mukaan, minkä tasoinen kielitaito katsotaan riittäväksi, että yhteisymmärrykseen päästään.
– Kielimuuri voi tuntua pelottavalta asialta, mutta toisesta välittäminen ja yhteyden löytyminen ei välttämättä vaadi yhteistä äidinkieltä.
– Vapaaehtoisen oikeuksien näkökulmasta on tärkeää selkeyttää perehdytystä niin, että yhteisymmärrys toiminnasta saavutetaan varmasti.
Millaisissa vapaaehtoistehtävissä maahanmuuttajia Tampereella esimerkiksi toimii?
– Ainakin Mummon Kammarilla on jo nyt hyviä kokemuksia siitä, miten suomen kieltä vielä opetteleva vapaaehtoinen voi olla osana kohtaamispaikan vapaaehtoisten joukkoa tai toimia vapaaehtoisena vanhuksen kodissa tai asumisyksikössä.
Teksti: Asta Kettunen
Vapaaehtoiseksi Mummon Kammariin