Ihmisten ahdinko näkyy myös Tampereella

Evankelis-luterilaisten seurakuntien diakoniatyö on myöntänyt avustuksia kolmanneksen enemmän alkuvuonna kuin viime vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi ruoka-apua on jaettu aiempaa enemmän. (Kirkon tilastot, 26.6.2024)

Seurakuntien ruoka-apu eli avustukset ja yhteisöruokailut ovat suuri apu niille ihmisille, jotka ovat joutuneet yhä suurempaan ahdinkoon hallituksen leikkausten ja elämän kallistumisen takia. Kuva: Sanna Krook

Ihmisten avuntarve ja taloudellinen ahdinko näkyvät myös Tampereen seurakuntien diakoniatyössä.

– Edelleen yleisin syy olla yhteydessä diakoniatyöntekijään liittyy taloudellisiin haasteisiin. Paikallisesti on havaittu, että ruoka-avun piiriin on tullut uusia avustettavia, ja osa aiemmin avustettavista on jäänyt pois, kertoo diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ville Aalo.

Tänä vuonna Tampereen seurakuntien Ruokapankista on jaettu yhteensä 110 070 ruoka-avustusta tammi–elokuun aikana. Kuukausien keskiarvo on 13 758 avustusta. Viime vuonna jaettiin 14 794 avustusta kuukaudessa.

– Eläminen on kallistunut. Niillä, joilla ennen ei ollut varaa kuin välttämättömään, joutuvat tinkimään tästäkin. Hallituksen leikkaukset vaikuttavat jo nyt. Haastavassa tilanteessa ovat esimerkiksi monet opiskelijat ja ikäihmiset.

 – Esimerkiksi asumiseen liittyvissä asioissa ihmiset ovat monin paikoin pulassa. Huolestuttavaa on, että vuokrarästit lisääntyvät, ja häätöjen määrä on kasvanut. Monella ei ole varaa kunnolliseen asumiseen Tampereella, sillä leikkaukset ja vuokrataso eivät kohtaa. Asumisen kuluihin on diakoniatyön resursseilla todella vaikea vastata, pohtii Aalo.

Aalon mukaan monet diakonian asiakkaat tarvitsevat apua yhteiskunnan tukijärjestelmien kanssa. Monien toimijoiden yhteistyön lisääminen on hyvä suunta.

– Esimerkiksi Nekalan seurakuntatalossa toimiva Yhteisöneuvonta palvelee ihmistä niin, että samalta luukulta saa apua moneen asiaan. Myös seurakuntien diakoniatyön tiivistynyt yhteistyö Kelan kanssa ollut hyvä ja asiakasta auttava asia.

Myös Harjun seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Pia Ojalahti-Diallo kertoo, että tehostettu palveluohjaus ja verkostojen tuntemus auttavat eniten diakonian asiakkaita.

– Se tosin vaatii työaikaa ja ehkä myös koulutusta, että diakoniatyöntekijät perehtyvät uusiutuneisiin verkostoihin.

Aalon mukaan diakoniatyössä on viime aikoina huomattu, että ihmisten tarve keskustelulle on lisääntynyt.

– Varsinkin koronan jälkeen tämä on näkynyt esimerkiksi Kirkon keskusteluavun tilastoissa. Nuorten mielen hyvinvointia tukevia toimintoja, kuten Walk in -terapiaa on kehitetty ja laajennettu.

Teksti: Kirsi Airikka

Palaa otsikoihin