Aitolahden hautausmaan historiatietoa nähtäville

Aitolahden vanhan kirkon yhteydessä sijaitsevaan hautausmaahan voi nyt tutustua myös haudatuista laaditun tiedoston avulla. Siihen on koottu tiedot lähes neljästäkymmenestä sukuhaudasta tai hautaryhmästä.

– Ensin ajattelimme, että teemme kartan noista vanhoista haudoista, mutta materiaalia alkoi kertyä. Sitä on tullut lisää, ja karttaa jo täydennettykin, kertoo Terhi Riekkola.

Aitolahdessa syntynyt ja yhä asuva Riekkola on kerännyt tiedot yhdessä Juha Ruokosen kanssa. Heitä yhdisti huoli historiatietojen katoamisesta pikkuhiljaa.

Kangasalla asuva Juha Ruokonen innostui sukuhistoriasta isänsä Pertti Ruokosen esimerkistä. Luonnonläheisellä Aitolahden hautausmaalla on Terhi Riekkolalle paljon tunnearvoa.

– Lähtökohtamme oli, että tämä ei kerro pelkästään merkkihenkilöistä. Tosin heitäkin mukana on, mutta myös esimerkiksi torppareita ja tehdastyöläisiä, Ruokonen kuvaa.

Luettelosta löytyy myös heitä, jotka ovat myötävaikuttaneet kunnan ja seurakunnan perustamiseen.

Kiertokävelyn suosio yllätti

Ajatus kartasta sai alkunsa viime kesänä pidetystä kiertokävelystä, joka keräsi satoja osallistujia. Historia kiinnosti niin, että tapahtumalle varattu aika loppui muistelujen ja tietojenvaihdon tiimellyksessä kesken.

– Täällä on niin paljon tarinoita, ja kun seudulle on tullut uutta väkeä, ne voivat olla kiinnostavia. Itsellekin on tämän myötä avautunut monta asiaa. Tämä on minulle todella rakas paikka: täällä eivät lepää vain omat sukulaiset, vaan monet muut tutut.

Sukututkimusta harrastava Ruokonen etsi hautojen tietoa verkosta ja monista arkistolähteistä. Hän yllättyi löytyneen taustatiedon määrästä. Aarreaitaksi osoittautui vuodesta 1926 lähtien ilmestynyt Teisko-Aitolahti -lehti.

– Siitä löytyy uskomaton määrä ihmisten tarinoita. Joitain henkilöitä olen joutunut etsimään muistakin arkistolähteistä.

Aitolahden hautausmaalta voi löytää esimerkiksi myllärin vaimon Hanna Kantellin ristin.

Koosteessa kerrotaan myös vuonna 1947 paljastetusta sankarivainajien muistomerkistä, joka on tehty Kurun mustasta graniitista. Kiertokävelyllä sankarihaudoista kertoi Lampun tilalta kotoisin oleva Ulla-Maija Kivikuru.

Tiedoston lopussa esittelyn saa Tiikonojan mylly, joka lienee perustettu jo 1500-luvulla, koska Myllykallio mainitaan vuoden 1586 rajatuomiokirjeessä.

– Useimmissa Hirvenniemen taloista maakirjat alkavat vuodesta 1540, Ruokonen lisää.

Mylly lakkautettiin vuonna 1916, mutta sen muistoksi Pihkalanojan, vanhalta nimeltään Tiikonojan, rannassa on myllynkivi.

Kylän yhteinen asia

Riekkola on syntynyt aivan hautausmaan lähellä. Kyläläiset perustivat paikan aikanaan talkoilla.

Ensimmäinen haudattu oli Lydia Ruokonen, joka laskettiin haudan lepoon sunnuntaina 3. helmikuuta 1924, yli neljä vuotta ennen kirkon valmistumista.

– Isoisämme Kustaa Ruokonen lahjoitti maan Pihkalanojaan asti, ja toisen puolen professori Rurik Pihkala. Hautausmaa ja kirkko nähtiin siihen aikaan pitäjän yhteisenä hankkeena.

Hautausmaalta löytyykin suomalaisen pesäpallon isänä tunnetun Lauri ”Tahko” Pihkalan sekä muiden Pihkaloiden ja Gummerusten alue. Siellä lepäävät myös kirkkoherrat Lars Sandelin, Mauri Hiidenheimo ja Juhani Päätalo, sekä kanttorit Johan Haapasalo ja Juho Jarva.

Terhi Riekkola löytää helposti myös vuonna 1937 Näsijärveen 17-vuotiaana hukkuneen Anni Kourun hautakiven.

Luonnon monimuotoisuus kukoistaa hautausmaalla, jolla on linnunpönttöjä ja hyönteisille iso hotelli. Työntekijät istuttivat viime vuonna samettiruusuja, jotka muodostivat suuret numerot 100 hautausmaan sadan vuoden kunniaksi.

Tunnelmallinen ja sekä kyläläisten yhteistoimin hoitama että työntekijöiden vaalima paikka kerää ihmisiä yhteen.

– Joidenkin kesäloma alkaa sillä, että he tulevat hautausmaalle. Jos haluaa ihmisiä tavata, niin tulee tänne, ja varmasti löytyy juttuseuraa, Riekkola vakuuttaa.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Tuula Vartiainen

Palaa otsikoihin