rss Silta-lehden artikkelit

7.11.2018 15.20

Setlementtitalo tarjoaa monia matalan kynnyksen palveluja

Rohkeasti ihmisen puolella, julistaa Setlementti Tampereen tunnuslause. Toimintastrategiassa taas lukee: ”Unelmoimme ihmisten ja heidän yhteisöjensä hyvästä elämästä.”


Nämä kaksi lausetta yhdistävät matalan kynnyksen työskentelyn myös uudessa toimipaikassa.

Yhdistyksen muutettua keväällä Pirkanmaan liiton entisiin tiloihin Nalkalankadulle ovat avun tarjoamisen muodot vain lisääntyneet. Syynä muuttoon olikin tilan käyminen vähiin. Samalla Omavoima siirtyi Yliopistonkadulta ja Tyttöjen Talo Keskustorilta yhteiseen taloon monen muun toiminnan kanssa. Talossa kokoontuvat myös monet ryhmät.

– Alkuun mietittiin, miten ihmiset löytävät meidät, mutta tosi hyvin porukka on löytänyt tiensä, va. toiminnanjohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori kertoo.  

Setlementti Tampere 6A9604
Kriisityöntekijät Anne Hellsten (vas.), Jenni Heikkilä ja Mervi Talvitie sekä va. toiminnanjohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori esittelevät monipuolista toimintaa.

Setlementti Tampere tavoittaa vähintään 10 000 ihmistä vuodessa. Keskittyminen helpottaa sekä asiakastyötä että työntekijöiden keskinäistä vuorovaikutusta. Toimintaa on silti monissa muissakin pisteissä ympäri kaupunkia, kuten Tesomalla ja Hervannassa, ja Kirjeitä tuntemattomalle voi jokainen laatia kotonaan.

Seksuaali- ja lähisuhdeväkivallasta on alettu puhua enemmän julkisuudessa, ja samaan aikaan on saatu valtionrahoitus sekä Rikosuhripäivystykselle että Nollalinja-puhelinpalvelulle.

– Työ ei ole enää niin paljon järjestöjen varassa, vaan julkinen rahoituskin on tullut mukaan kantamaan vastuuta, Välitä! -seksuaaliväkivaltatyön kriisityöntekijä Mervi Talvitie iloitsee.

Tehtävää riittää, mutta julkisuuden henkilöiden tuodessa esiin omia kokemuksiaan uskaltautuvat matti meikäläisetkin ehkä helpommin puhumaan ja ottamaan yhteyttä.

Anne Hellsten Perheväkivaltaklinikalta huomauttaa, että ihmisissä on myös hyvin paljon hyvää – myös heissä, jotka tekevät pahaa. Kaikki voivat käyttäytyä harkitsemattomasti, kun mennään tietyn rajan yli. Pitkän linjan työntekijöitä ilahduttaakin, että myös väkivallan tekijöitä hakeutuu nykyään avun piiriin.

– Aikaisemmin he ovat jääneet hyvin yksin sen asian kanssa, Talvitie lisää.

Yksi tärkeä lähtökohta on tavoitella väkivallan kierteen loppumista, tukea eteenpäin tilanteessa, jossa ihmisellä ei ole kykyä toimia toisin. 

Hyvää yhteistyötä

Setlementtitoiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta, mutta yhteistyötä tehdään moniin suuntiin. Yksi kumppaneista on Tampereen seurakunnat, jonka kanssa tuore avaus on Ruokapankin ruoanjakelu Wihreässä Puussa: vastikään ruokaa jaettiin vartissa 70 perheelle, ja myös urheiluvälinekeräys on tulossa.

– Itselleni köyhyysteema on lähellä sydäntä, Janhunen-Ruusuvuori mainitsee.

Setlementin työntekijät ovat myös kouluttaneet Palvelevan Puhelimen vapaaehtoisia ja seurakuntien parisuhdetyöntekijöitä muun muassa omien tunteiden käsittelyssä.

– Mielellään olemme vuorovaikutuksessa, sillä arjessa teemme monesti samojen asioiden parissa töitä.

Asiakkaita ohjautuu setlementille diakoniatyönkin kautta.

– Tampereella on hyvä väkivaltatyön verkosto, avun tarvitsijat osataan ohjata oikeaan paikkaan, Talvitie iloitsee.

Tampereella uusiin toimintamuotoihin kuuluu maakunnallinen kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontapiste Kiusatut, joka tarjoaa sekä kriisiapua että jälkihoitoa. Jenni Heikkilä kertoo, että asiakkaita on ollut 15-vuotiaista seitsemänkymppisiin, ja vastikään aiheesta julkaistun lehtijutun perusteella yhteyttä ottivat etenkin vanhemmat ihmiset.

Rahoitusta on saatu Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:lta vuoden 2020 loppuun.

– Monet nykyisistä työmuodoista ovat alkaneet hankkeina. Se, että ne ovat saaneet jatkoa, on osoitus paitsi hyvin hoidetusta työstä, myös siitä, että olemme osanneet hakea rahoitusta työlle, jota yhteiskunnassa tarvitaan jatkossakin, Anne Hellsten arvioi.

Kiusaaminen ja some haastavat

Talvitie uskoo #MeToo-kampanjan sysänneen liikkeelle sen, että myös kiusaamisesta puhutaan julkisesti.

– Perheväkivaltaa kokeneista ja tekijöistä 80 prosenttia on kokenut koulukiusaamista. Kiusaamistausta altistaa myös ajautumisen parisuhdeväkivallan kokijaksi, Hellsten kertoo.

– Myös seksuaalisen väkivallan puolella tosi isolla osalla on koulukiusaamistausta, ja autismin problematiikkaa omaavilla lähes kaikilla on kokemusta kiusaamisesta, Talvitie ja Janhunen-Ruusuvuori lisäävät.

– Nykypäivän koulumaailmassa tilanteet ja roolit vaihtelevat nopeasti. Kiusatusta voi tulla kiusaaja tai päinvastoin, tai joku voi joutua poissuljetuksi. Sosiaalinen media kasaa haasteita sekä seksuaaliväkivalta- että kiusaamistapauksiin tuomalla lonkeronsa joka paikkaan, Heikkilä muistuttaa.

Setlementtitalossa tehtävä työ koskettaa sekä väkivallan kokijoita ja tekijöitä että molempien läheisiä. Työtä tehdään myös Internetissä, jossa on esimerkiksi tukiryhmä seksuaalisesti kaltoin kohdelluille miehille.

– Ryhmässä on monia, jotka ensimmäistä kertaa kertovat jollekin omasta kokemuksestaan.

Tukinetissä on helpompi pohtia myös sitä, onko itse rikkonut toisen rajoja. DIDAR-kunniaväkivaltatyössä käydään keskustelua Suomen säännöistä ja maahanmuuttajien omien kulttuurien eroista. Hervannan yläasteella ja Tredussa on pidetty työpajoja kulttuurinormeista.

Tässä työssä näkyvät lähtömaiden kulttuureista nousevat törmäykset, pakkoavioliittouhasta erilaiseen seurustelunormistoon, kuten myös uskontoihin liittyvät normit ja säännöt.

Yksi haavoittuva ryhmä ovat lievästi kehitysvammaiset. Haeapua.info tarjoaakin tietoa monella kielellä, myös selkosuomeksi.

– Perheväkivalta ei katso ihmisen asemaa tai muuta ulkoista tekijää, se voi koskea meitä kaikkia. Kenellä tahansa voi olla vaikea elämäntilanne ja hän voi saada apua ja tukea, Hellsten kannustaa.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Sensuroimatonta kansalaistoimintaa

Suomalainen setlementtiliike täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Yli 40 paikallista setlementtiä kokoontuu Tampereelle valtakunnallisille setlementtipäiville 22.–23.11.

Päivien järjestelyistä vastaavat Suomen Setlementtiliitto, Ahjolan setlementti, Rientolan Setlementti ja Setlementti Tampere. Teemana on ”Sensuroimaton setlementtityö”, juhlapuhujina muun muassa YTT Irene Roivainen ja teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme.

Lisätietoja Suomen Setlementtiliiton sivuilta

Setlementti Tampere muodostui pari vuotta sitten OmaPolun ja Setlementti Naapurin yhdistettyä voimansa.

Tukimuotoja:            
- Tyttöjen Talo
- Omavoima
- Miestentalo Mattila
- Naistari
- Voimavirta
- NEO-Omapolku
- Vihreä Puu
- Kiusatut
- Nollalinja
- Väkivalta- ja kriisityö
- Kirje tuntemattomalle
- Ryhmät, kuten Tassukaverit

Setlementti Tampere

Setlementti TampereQ6A0866
Nalkalan setlementtitalossa työskentelee nelisenkymmentä työntekijää ja yhdistyksessä kaikkiaan noin 70. Lisäksi Setlementti Tampere -yhdistyksessä toimii yli 160 vapaaehtoista ja toinen mokoma harjoittelijoita.







Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi