rss Silta-lehden artikkelit

3.10.2018 12.24

Millainen on toiveiden kirkko?

Tampereen seurakuntavaaleissa mukana olevat valitsijayhdistykset kertoivat Silta-lehdelle mielipiteensä toiveidensa kirkosta. 

Kysymykset Tampereen seurakuntavaalien valitsijayhdistyksille:

 

1. Millainen on toiveittenne kirkko Tampereella viiden vuoden kuluttua?

 

2. Mikä on tärkein asia, jonka ryhmänne haluaa saada läpi tulevalla vaalikaudella seurakuntien päätöksenteossa?

 

3. Pitäisikö kirkon vihkiä ja/tai siunata samaa sukupuolta olevien parien avioliitot?

 

4. Mihin tehtäviin kirkon tulisi keskittyä? Mainitkaa yhdistyksenne mielestä kolme tärkeintä asiaa.

 

5. Millaisen takuun äänestäjä saa, että oma ehdokas mielipiteineen pääsee läpi, jos ryhmässä on erilaisia näkökulmia asioihin?

 

6. Viime seurakuntavaaleissa 2014 äänestysprosentti oli 11,7. Mitä veikkaatte tulevien vaalien äänestysprosentiksi ja miksi? Mitkä asiat vaikuttavat äänestysintoon?


vaalit2
Valitsijayhdistykset etsivät ehdokkaita syksyn seurakuntavaaleihin reilut neljä vuotta sitten, toukokuussa 2014 Keskustorin eurovaalikojuilla. Kuva: Rami Marjamäki


Elävä kirkko

Messukylän seurakunta


1. Kirkko on viiden vuoden kuluttua elävä ja dynaaminen muutosvoima, joka vaikuttaa yhteiskunnassa rakentavasti elävien jäsentensä kautta. Kirkko julistaa selkeästi ja kunnioittavasti evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta maailman Vapahtajana ja syntien sovittajana.

Kirkko menee ihmisten luokse arjen keskelle ja tekee sanomansa ymmärrettäväksi ja helposti lähestyttäväksi sekä tarjoaa apua heikoimmassa asemassa oleville, jotka ovat yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolella. Kirkko tarjoaa paikan lähellä olevassa yhteisössä. Yhteisön jäsenellä on mahdollisuus saada huolenpitoa, rohkaisua ja tukea sekä antaa omastaan ja palvella.


Lämminhenkiseen kirkkoon on helppo tulla ja siellä voi kokea olevansa tervetullut. Kirkko on tunnettu armollisesta ja totuudellisesta julistuksesta.


2. Emme ole yhden asian liike, vaan haluamme vaikuttaa siihen, että kirkko säilyy elävänä suhteessa Jumalaan sekä yhteisönä että yksittäisten jäsentensä elämässä.

Luottamuselinten tulee turvata riittävät työvoimaresurssit ja toimintaedellytykset seurakunnan tavoittavien ydintoimintojen jatkuvuudelle, palkattujen työntekijöiden ja vapaaehtoisten vastuunkantajien sparraamiselle sekä maallikkojen toimintakulttuurin vahvistamiselle. Meille on tärkeää, että resurssit kohdentuvat myös toimiville ja uusille messuyhteisöille, kuten Messukylän Kohtaamispaikka, Tuomasmessu ja Varikkomessu. Seurakunnan yhteisöissä tulee olla tilaa raamatunopetukselle, hengelliselle kasvulle ja tunnustukselliselle kristillisyydelle.  


3. Avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen liitto, jonka kuuluu saada kaikki mahdollinen tuki. Puolustamme kirkon voimassa olevaa oppia, joka perustuu Jeesuksen opetukseen luomistyöstä ja avioliitosta.


Jokainen ihminen sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta tarvitsee Jumalan parantavaa rakkautta ja siunausta. Edustamme klassista, luovuttamatonta kristinuskon ja Raamatun tulkintaa, jonka ei tule muuttua eri aikakausien kulttuuristen virtausten pyörteissä.


4. Kirkon tulisi Tampereella keskittyä evankeliumin ilosanoman julistamiseen, kristilliseen kasvatukseen ja omasta jakamiseen.


Evankeliumin ilosanoman julistamisen tulee toteutua jumalanpalveluselämässä ja kirkollisissa toimituksissa eli kasteessa, vihkimisessä ja hautaan siunaamisessa. Tehtävään kuuluvat myös etsivä ja tavoittava työ kirkosta vieraantuneiden parissa sekä rukouspalvelu.


Haluamme kristillisen kasvatuksen sisältävän perheiden, päiväkotien ja koulujen kristillisen kasvatuksen tukemisen sekä seurakunnan oman lapsi- ja nuorisotyön perhe- ja päiväkerhoissa, partiossa, rippikoulussa, isoskoulutuksessa sekä niiden jälkeisessä nuorisotyössä.


Toivomme, että kristillinen kasvatus saa edellä mainitussa seurakunnan omassa työssä entistäkin suuremman roolin läsnäolon, turvallisuuden ja erilaisten arkielämään kuuluvien taitojen käsittelyn rinnalla. Kristillistä kasvatusta aikuisten parissa tulisi vahvistaa, mikä tukee myös lasten kristillistä kasvatusta kodeissa. Toimivina työskentelytapoina ovat muun muassa Alfa-illat sekä seurakunnan hoitavat pienryhmät eri kohderyhmille.


Omasta jakamisen tulisi toteutua kasvavana panostuksena seurakuntien talousarviossa sekä seurakuntalaisten opettamisena antamaan omastaan. Jumalan antamien lahjojen tasaamisen kanavana kotikaupungissamme toimii diakoniatyö. Maailmanlaajasti siitä huolehtivat lähetysjärjestöt sekä Kirkon Ulkomaanapu.


5. Elävä kirkko -valitsijayhdistyksen jokainen ehdokas on sitoutunut vaaliohjelmaan.


6. Tavoittelemme Messukylässä äänestysprosentiksi ainakin kahtakymmentä. Se edellyttää seurakuntavaalien esiin tuomista mediassa ja eri näkemysten tasapuolista käsittelyä. Aktiivinen vaalityö ja vaaliohjelman esillä pitäminen kasvattavat äänestysintoa.



Kaikkien kirkko

1. Toiveena ja tavoitteena on kirkko, joka on läsnä kaikenikäisten jäsentensä arjessa. Kirkossa on paljon motivoituneita työntekijöitä ja hienoa toimintaa. Tärkeää olisi panostaa siihen, että tämä näkyy myös kirkon seinien ulkopuolelle. Kirkon tulee olla suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä.

2. Haluamme olla mukana äänestämässä kirkolliskokoukseen ihmisiä, jotka edustavat kirkon jäsenkuntaa laajasti. Vain niin voimme saada myönteisiä muutoksia aikaan. Tällöin kirkon ääni kuuluu yhteiskunnassa ja kirkko pysyy merkityksellisenä ihmisten arjessa. Konkreettisena merkkinä tästä olisi se, että kirkko vihkii avioliittoon kaikki sitä haluavat.

3. Kirkon pitäisi ehdottomasti sekä vihkiä että siunata samaa sukupuolta olevien parien liitot. Kristinuskon ytimessä ovat rakkaus ja yhdenvertaisuus. Pidämme vihkimisasian ratkaisemista tärkeänä ja toivomme samalla, ettei kirkkomme enempää hajoa tämän kysymyksen johdosta.

4. Kirkolla on ennen kaikkea hengellinen tehtävä. Siihen kuuluu olennaisena osana hyvin hoidettu diakoniatyö. Se tarkoittaa erityisesti ihmisten arjessa elämistä, syrjäytymisen ehkäisyä ja avustustyötä siellä, missä sitä tarvitaan. Kirkolliset toimitukset, eli kaste, häät ja hautaansiunaaminen ovat kirkon merkittävin tehtävä. Niiden laadukas hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää myös jäsenmäärän kehittymisen kannalta.

5. Kaikkien kirkkoa äänestämällä tietää, mille asioille ääni menee. Vaaliohjelmamme on tiivis ja selkeä. Kaikki listamme ehdokkaat ovat sitoutuneet sen korostamiin asioihin.

6. Toivottavasti suurempi! Uskomme, että kirkossa viime aikoina käyty keskustelu vaikuttaa äänestysintoon. Tärkeää on myös onnistunut tiedotus! Toiveemme on, että äänestysprosentti on mahdollisimman paljon päälle 10 prosenttia.​

Kaikkien kirkko

Kaikkien kirkko Facebookissa


Kokoomus ja sitoutumattomat

1. Kirkon on oltava elinvoimainen ja lähellä ihmistä. Yhteisöllisyys ja seurakuntalaisten osallisuus ovat kantavia teemoja kirkon toiminnassa. Kokoomus haluaa vahvistaa seurakuntalaisten äänen kuulumista toimintaa suunniteltaessa.

Lisäksi kirkolla on suuri merkitys arvoyhteisönä. Se edustaa hetkellisyyden sijasta jatkuvuutta, irrallisuuden sijasta juurevuutta ja pinnallisuuden sijasta syvällisempää käsitystä elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä.

Kirkon on elettävä ajassa ja oltava rohkea edelläkävijä. Kirkoista ja muista kiinteistöistä on pidettävä huolta, tilojen käyttöä on monipuolistettava ja esteettömyysasiat on huomioitava.

Talouden tasapainottaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen ovat keskeisiä asioita. Seurakuntien on mietittävä painopistealueitaan, jotta se ei vaan sopeuta, vaan supistuvien resurssien keskellä löydetään uusia toimintatapoja.

Kirkon viestintää on terävöitettävä. Viestinnän on oltava valmis kohtaamaan uusia haasteita. Sen on elettävä tässä ajassa ja tavoitettava nuoria sukupolvia mukaan toimintaan. Viestinnässä on hyödynnettävä yhä enemmän digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.

2. Tulevan vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä ovat turhan byrokratian karsiminen ja hallinnon työskentelytapojen uudistaminen. Lisäksi kirkon toiminnan pitää entistä enemmän jalkautua arkeen ja olla kohdattavissa. Kirkko on siellä, missä seurakuntalaiset ovat. Minun kirkkoni on arjessa kiinni oleva seurakuntalaisten tarpeisiin vastaava yhteisö.

3. Toisten ihmisten arvostus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus ovat kokoomuslaisille luonnollinen osa ihmisyyden kunnioitusta. Ehdokkaillamme on erityyppisiä näkemyksiä samaa sukupuolta olevien avioliittojen vihkimisistä/siunaamisista.

4. Kirkon yksi tärkeimmistä tehtävistä on vähäosaisten, ikäihmisten ja perheiden auttaminen. Seurakunta onkin välittämisen ja lähimmäisenrakkauden yhteisö. Kirkoista ja muista kiinteistöistä on pidettävä huolta, tilojen käyttöä on monipuolistettava, ja esteettömyysasiat on huomioitava. Lisäksi talouden tasapainottaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen ovat merkittäviä asioita.

5. Ryhmämme käy laaja-alaista keskustelua eri aiheista, mutta ryhmämme ei tee yksilöitä sitovia ryhmäpäätöksiä.

6. Tulevien vaalien äänestysprosentiksi arvioidaan 15 prosenttia. Tähän vaikuttavat valitsijayhdistysten määrä sekä hyvät ehdokkaat.

Kokoomus Tampereella



Tampereen kirkkodemarit ja sitoutumattomat


1. Kansankirkko on hengellinen: Messujen lisäksi viemme armon, pelastuksen, toivon ja rauhan sanomaa yhteiskuntaan. Kirkko toimii Tampereella yhteistyössä varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, nuorisotyössä, sairaaloissa, hoitopaikoissa ja perheneuvonnassa.

Toteutamme paikallista sekä kansainvälistä vastuuta ja lähetystyötä. Toimimme reilusti, avoimesti, suvaitsevasti, kutsuvasti ja saavutettavasti siellä, missä ihmiset ovat.

Tasa-arvoinen kirkko kuuluu kaikille. Vastuumme on hädänalaisista, eri-ikäisistä yksinäisistä, ikääntyneistä ja erityisryhmistä. Diakoniatyössä kotikäynnit lisääntyvät. Yhteiset ruokailut ja Ruokapankki jatkuvat. Sielunhoito on helposti saatavaa. Perheitä ja yksinasuvia tuetaan. Lapset, nuoret, nuoret ym. aikuiset osallistuvat ja voivat vaikuttaa.  Sitoutuminen kirkkoon vahvistuu.  Kirkko korostaa jäsenten sekä työntekijöiden yhteistä toimijuutta.


Olemme oikeudenmukainen ja syrjimätön työnantaja, joka huolehtii hyvinvoinnista ja on vaikeasti työllistyvien puolella.


Vastuu luomakunnasta näkyy arjessa kuin myös suurten linjojen päätöksissä. Kiinteistöjen korjauksissa ja korvaamisessa huomioidaan esteettömyys, uusiutuva energia, sisäilma ja monikäyttöisyys. Tulevaisuuden kirkko viestii merkityksellisyydestä kaikille selkeästi ja vaikuttavasti.


2. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet: Seurakuntalaiset osallistuvat valmisteluun ja suunnitteluun ja toimivat itsenäisesti. Vapaaehtoisia on runsaasti. Päätämme ja viestimme avoimesti ja läpinäkyvästi. Luottamushenkilöiden on saatava hallinnon asiakirjat käyttöönsä. Vahvistamme lähikirkkojen alueryhmätoimintaa ja -demokratiaa yhteistyöverkoston ja seurakuntien kesken. Seurakuntalaiset ovat yhdenvertaisia ja tervetulleita.

3. Samansukupuoliseen avioliittoon vihkiminen/siunaaminen on vielä päättämättä. SDP ei puolueena ota kantaa kirkon opillisiin kysymyksiin, vaan sen tekee kirkolliskokous. Lähtökohdan tulee olla, että kaikki julkista valtaa käyttävät organisaatiot käyttävät sitä syrjimättömästi.


4. a) Kirkon perustehtävä on hengellinen. Se tarkoittaa jumalanpalveluksia, pyhiä toimituksia ja konfirmaatiota. Tärkeää on kohtaaminen pyhissä toimituksissa, jumalanpalveluksissa, erilaisissa messuissa, messuyhteisöissä ja seurakuntien tapahtumissa, kaupungilla ja eri elämäntilanteissa seurakuntalaisten kanssa. Seurakunnassa saa halutessaan vastuuta: suunnittelussa ja toteuttamisessa työntekijöiden rinnalla. Hengellisen kulttuurin, musiikin ja taiteen avulla välitämme rakkautta ja lohtua myös seurakunnassa etäämmällä oleville.


b.) Diakoniatyön lähtökohtana on ihmisten kohtaaminen ja auttaminen silloin, kun muu apu ei tavoita. Kirkolla ja seurakunnilla on yhteiskunnassa tehtävä toimia ja viestiä tukea tarvitsevien puolesta, myös rajojemme ulkopuolella. Seurakuntien monipuolisessa diakoniatyössä on vähäosaisimpien tuki turvattava.


Diakonian tehtävä on armon ja siunauksen välittäminen. Armon kokemisesta nousee sekä toisten ihmisten että oman itsensä armahtaminen. Olemme tukemassa yhteistyöhankkeita mm. maahanmuuttajien kotouttamiseksi kaikissa seurakunnissa, yhteisen ruokapöydän toteutumiseksi seurakunnissa, yksinäisten opiskelijoiden tukemiseksi, yksinhuoltajien auttamiseksi, yksinasuvien tueksi.


Seurakunnan työntekijöiden keskinäistä yhteistyötä ja vapaaehtoisten valmennusta arvostamme. Vanhusten ja vammaisten tasavertaista osallistumista edellytämme ja edistämme. Diakonia-apua saa riippumatta vakaumuksesta.


c.) Lapset, nuoret, nuoret aikuiset ja erilaiset perheet

Vahvistamme kristillistä kasvatusta ja vaikutamme vihkimisten ja kastettujen määrien kasvuun. Turvaamme päivä-, iltapäivä- ja avoimien perhekerhojen toimintaa sekä lasten ja nuorten toimintamahdollisuuksia. Huolehdimme, että seurakuntaan osallistuminen ei esty perheen toimeentulovaikeuksien tai muun elämäntilanteen vuoksi.


Päätöksissä on oikeasti arvioitava lapsi- ja nuorisovaikutukset. Erityisissä vaikeuksissa olevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään on etsittävä ja tuettava. Seurakunnat ovat yhteydessä opiskeleviin tai työttömiin nuoriin aikuisiin. Opiskelijatyö laajenee. Perhetyötä arvostetaan riippumatta perhemuodosta.   


5. Me kirkkodemarit ja sitoutumattomat olemme laatineet yhteiseen tavoiteohjelmamme valitsijayhdistykselle. Se on kaikkien ehdokkaittemme päättämä. Olemme sitoutuneet sen päämääriin.


6. Toivomme äänestysinnon nousevan, veikkaamme 12 prosenttia. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat innostuneet seurakunnan toiminnasta. Se on hyvä syy äänestää. Monipuoliset äänestyspaikat ja tutut omaa arvomaailmaa edustavat rohkeat ehdokkaat vaikuttavat äänestämiseen lähtemiseen.


Kirkkodemarit


SDP Tampereella


Fb Tampereen Kirkkodemarit ja sitoutumattomat-Kide


Vasemmisto

1. Tampereen suomenkieliset seurakunnat ovat yhdistymässä yhdeksi seurakunnaksi. Kirkon tilat ovat vähentyneet, mutta niiden käyttö on tehostunut.

Tampereellakin seurakuntien taloudessa ollaan siirtymässä tulojen mukaan progressiivisesti määräytyvään jäsenmaksuun.

Kirkko tarkastelee uskonsa lähtökohtia kriittisesti arvioiden ja keskustelee aidosti myös niiden kanssa, jotka eivät pidä kirkon uskoa totena. Kirkkoa eivät enää hallitse vain ne, jotka usein oikeistolaiseen piilokaapuun pukeutuneena eri kriteerein julistautuvat uskovaisiksi.                                                       

Aina löytyy avoin kirkko. Siellä soi urkumusiikki ja kirkossa voi sekä hiljentyä että keskustella luottamuksellisesti. Kirkko todellisesti näkyy tukena elämän eri tilanteissa, ei vain ristinä seurakuntakodin seinällä.

Kirkon työntekijät menevät ihmisten luo eivätkä ainoastaan odota, että ihmiset tulisivat kirkkoon. Toiveittemme kirkko puolustaa niiden asemaa, jotka eivät saa ääntään kuuluviin.

2. Keskeisin tavoite on perspektiivin muutos. Seurakuntien linjaukset ja uskon tulkinnat eivät voi perustaa vain ylemmän keskiluokan ajatusmaailmaan ja elämäntapaan vaan seurakuntien teologisessa ajattelussa ja käytännössä pitää kuulua myös niiden ihmisten ääni, jotka joutuvat kamppailemaan toimeentulostaan.

3. Mielestämme kirkon tulisi ottaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon myönteinen kanta. Kuitenkin avioliitto olemukseltaan on maallinen yhteiselämän muoto. Kristillinen avioliitto on vain historiallinen jäänne.

Sisäisiä ristiriitoja välttääkseen kirkko voisi luopua vihkimisoikeudestaan ja kirkko siunaisi vihityt heidän sitä halutessaan. Pappi, joka ei katso oikeaksi siunata sateenkaariparia, saisi kieltäytyä. Ehkä vähitellen kirkossa opittaisiin ymmärtämään, ettei sukupuoli ole joko tai vaan sekä että.

4. a) IDENTITEETIN MUUTOS

Kirkon uskottavuutta parantaisi julkisesta valta-asemasta luopuminen. Jäsenluvun vähetessä kirkosta muodostuu muiden uskontokuntien kaltainen yhteisö. Valtiokirkon jäänteistä on päästävä eroon. Uskonnonopetuksen pitää olla kirkon omaa toimintaa ja esimerkiksi hautaustoimi tulee kunnallistaa.

b) SANOMAN SISÄLLÖN TARKISTAMINEN

Kirkko on ollut liikaa omistavan ja hallitsevan luokan vallan välikappaleena. Kirkon usko pohjautuu Raamattuun, mutta julistuksesta puuttuu niin Jeesuksen kuin Vanhan testamentin profeettojen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimus.

Kirkon on otettava kanta poliittisina pidettyihin ajan ongelmiin riittämättömästä toimeentulotuesta veroparatiiseihin. Kirkko ei saa vaieta siitä, mitä Raamattu puhuu rikkaudesta ja omaisuudesta. Mitä merkitsevät esimerkiksi Raamatun sanat: ”Jolla on kaksi paitaa, antakoon toisen sille, jolla ei ole yhtään. Jolla on ruokaa, tehköön samoin.” (Luuk. 3:11)

Jokainen ihminen on tasa-arvoinen Jumalan luomana ja lunastamana. Eriarvoistaminen, ahneus, sorto ja riisto ovat syntiä kaikkialla. Kun maapallo kulkee ekologista katastrofia kohden ja kapitalistinen talous on toistuvassa kriisissä, kirkko siivilöi hyttysiä (vrt. Matt. 23:24) pohtiessaan, miten pitäytyä Raamatun ajan käsityksissä naisen asemasta tai poikkeavasta sukupuoli-identiteetistä. Raamattua voi mielekkäästi tutkia tekstin aikahistoriallinen sidonnaisuus huomioon ottaen ja tieteellistä raamatuntukimusta hyödyntäen.

c) TOIMINNAN PAINOPISTEEN POHDINTA

Leikkaukset eivät saa kohdentua diakonia-, lapsi-, nuoriso- eikä vammaistyöhön. Vaikeassa elämäntilanteessa olevien auttamista on lisättävä. Seurakunnissa pitää tulevaisuudessakin olla riittävästi diakoniatyöntekijöitä. Jeesus muistuttaa: ”Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.” (Matt. 25:45)

5. Ryhmämme on sitoutunut tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteisiin. Vaikka keskustelemme asioista ryhmän kesken ja pyrimme löytämään yhteisen sävelen, ei meillä ole mitään ryhmäkuria. Siten äänestäjä saa paremman takuun kuin kansanedustajien valinnassa.

6. Äänestysprosenttiveikkauksemme vaihtelee, se on 11–14 prosenttia. Hyvä viestintä, myös sosiaalisessa mediassa, nostaa äänestysaktiivisuutta, samoin erityyppiset ehdokkaat. Aktiivisuus herää, jos ihmisille tärkeitä asioita nostetaan esille ja ihmisten uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa rohkaistaan. Into kasvaisi, jos myös kirkolliskokousedustajat valittaisiin suorilla vaaleilla.


Facebook-sivu: Vasemmisto Tampereen seurakuntavaaleissa

 

Yhdistynyt seurakuntaväki

1. Toiveidemme kirkko on reilusti kristitty, kaikille avoin, kuunteleva ja keskusteleva, ja heikoimmista huolta pitävä kirkko. Kirkossa on tilaa erilaisuudelle ja kunnioittavalle erimielisyydelle.

Kirkko on valmis vastaanottamaan ihmisiä muista kulttuureista, tarjoaa apuaan tarvitseville ja keskittyy oleellisimpaan Jumalan sana ohjeenaan. Alueellisesti laajojenkin seurakuntien tilojen tulee olla saavutettavia ja esteettömyysnäkökulmat tulee olla huomioituna.

Viimeistään viiden vuoden päästä Tampereella jokaisessa seurakunnassa tulee olla toimivat seurakuntalaisten muodostamat jumalanpalvelusryhmät ja ihmisiä kokoavat ja osallistavat messuyhteisöt. Toiveiden kirkko tuntuu kodilta, jonne on hyvä palata.

2. Kastettujen osuuden lasku syntyneistä ja nuorten aikuisten irrallisuus ajassamme haastavat kirkkoa panostamaan uudella tavalla kristilliseen kasvatukseen ja avoimien yhteisöjen kehittämiseen. Kristinuskon sanoman siirtyminen tuleville sukupolville on tärkeää ja sen turvaamiseksi täytyy toimia. Toimivasta nuorisotyöstä tulisi kyetä rakentamaan nuorille siltoja myöhempäänkin vapaaehtoiseen vastuun kantamiseen. Toiminnan täytyy vastata myös ihmisen sosiaalisen ja yhteisöllisen kohtaamisen kaipuusta nouseviin tarpeisiin.

3. Koemme tärkeäksi, että kirkossa pysytään Jumalan sanassa ja haetaan yhteyttä kristittyjen välillä. Avioliittokysymys ei ole paikallisseurakuntien päätösvallassa, eikä siksi ole ryhmämme vaaliteema. Toimimme kirkon virallisen kannan mukaan. Kullakin ehdokkaalla on omantunnonvapauden hengessä oikeus mielipiteeseensä.

Keskitymme ryhmänä meitä yhdistävään, opillisten ja katsomuksellisten ristiriitojen esiin nostamisen sijaan.

4. Ensinnäkin tärkeintä on tietenkin yhä hoitaa kirkon perustehtävät. Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus antoi seuraajilleen kaste- ja lähetyskäskyn (Matt. 28:18–20). Kirkon keskeinen tehtävä kautta aikain on ollut lähetyskäskyn eläminen todeksi lähellä ja kaukana. Opetus, kasvatus ja kaste yhdessä lähimmäisistä huolehtimisen kanssa muodostavat kirkon perustehtävät.

Toiseksi edellä mainittujen perustehtävien lisäksi kirkon tulee tässä ajassa keskittyä rakentamaan hengellisiä yhteisöjä valmentamalla vastuunkantajia ja kohtaamaan ihmisiä heitä kiinnostavassa kontekstissa sekä murtaa ajan esittämiä ennakkoluuloja kirkkoa ja kristinuskoa kohtaan.

Kolmanneksi kirkon tehtävä on varustaa seurakuntalaisia elämään arjessa. Kyse on vapaaehtoisesta vastuunkannosta vaikkapa diakonian, lähetyksen, musiikin, kasvatuksen, kirkollisten toimitusten, ruoanlaiton ja ruuanjakamisen, partion tai jonkun muun teeman piirissä.

5. Seurakunta koostuu erilaisista ihmisistä, samoin myös yhdistyneen seurakuntaväen ehdokasjoukko. Ryhmämme rikkaus on laaja-alainen edustus ja tuntemus eri elämän aloilta.

Lupaamme toimia seurakuntalaisilta nousevien ideoiden äänenkannattajina. Paras takuu toteutuu, kun äänestäjä äänestää omaa ehdokastaan ja haastaa muitakin äänestämään. Äänestäjät ratkaisevat, kenen tavoitteet ovat kiinnostavimmat ja kuka siten pääsee läpi.

6. Veikkaamme äänestysprosentin olevan 15 prosenttia. Kirkko on ollut viime aikoina positiivisesti esillä mediassa ja ihmisten arvostus kirkon toimintaa kohtaan on kasvussa. Seurakuntavaalit ovat tärkeät vaalit. Luottamushenkilöt tuovat päätöksentekoon seurakuntalaisten näkökulmia. Äänestysintoon vaikuttaa moni asia, kuten vaalien näkyvyys mediassa, äänestyspaikkojen sijainnit ja aukioloajat sekä lisäksi kiinnostava ja monipuolinen ehdokasasettelu. Vaalipäivän siirtyminen pois isänpäivältä toivottavasti myös lisää äänestysvilkkautta.

Yhdistynyt seurakuntaväki Tampereella


 

 

 

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi