rss Silta-lehden artikkelit

5.12.2018 14.05

Jouluoratorio Tuomiokirkon siipien suojassa

Janne Aejmelaeus

– Odotan innolla sitä juhlahetkeä, kun saan nostaa käteni ilmaan ja Tuomiokirkon salin hiljaisuus rikkoutuu.

lohis2
Kanttori Merja Lohilahti johtaa aatonaattona Tuomiokirkossa esitettävän J.S. Bachin Jouluoratorion. Tiivis harjoittelu ja intohimo musiikkiin ovat kuorineet epävarmuudet pois. Nyt odotetaan H-hetkeä. Kuva: Emil Bobyrev
Jouluoratorion johtaja, kanttori Merja Lohilahti, on haaveillut jonkin J.S. Bachin isomman kirkkomusiikkiteoksen johtamisesta jo kauan. Säveltäjän teokset ovat odottaneet kanttorin kodin kirjahyllyssä hetkeä, jolloin rohkeus riittäisi. Suurin askel oli päätös, että esitystä lähdetään toteuttamaan.

– Projekti varmistui, ja yhtäkkiä Bachin järkälemäinen teos oli käsissäni. Tämä oli upea tunne. Rakastan perinteistä kirkkomusiikkia, ja on valtavan hienoa, että saan olla tekemässä Jouluoratoriota. Aatonaattona, esityspäivänä, suurimmat jännitykset on jännitetty – matka on tehty. Silloin musiikista nautitaan siinä hetkessä, sanoo iloaan peittelemätön Lohilahti.

Oratorio on tavallisesti raamatullisia aiheita käsittelevä musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille. Se poikkeaa oopperasta siten, että näyttämöltä puuttuvat lavasteet ja näyttämötoiminta.

Jouluevankeliumi barokkihöystein

Tuomiokirkon Jouluoratorion yhteisponnistukseen osallistuvat Kamarikuoro Cantilene, Aleksanterin lauluryhmä, neljä solistia sekä ammattimuusikoista koottu oratorio-orkesteri. Tiivisti ilmaistuna; Jouluoratorio on juonellisesti etenevä musiikkiteos, jossa jouluevankeliumi lauletaan barokkivaikutteilla höystettynä.

– Bach on tekstilähtöinen säveltäjä. Teoksessa hän esimerkiksi ilmentää kertomuksen hahmojen kiitollisuutta tai pyynnön esittämistä musiikillisin kuvioin. Tämä on minulle tärkeää, koska siten sanoma pysyy selkeästi esillä, vaikkakin saksaksi laulettuna. Yleisölle jaetaan käsiohjelmassa tietysti suomennos, josta teosta voi seurata.

– Jouluoratorio on yksi keskeisistä barokkiajan helmistä – taiturimainen teos. Sillä on oma ansaittu paikkansa sellaisten suurtöiden joukossa, kuin Matteus- ja Johannes-passiot ja tietysti H-molli-messu, jatkaa Lohilahti.

Intoa puhkuvan kuorojohtajan on hetkittäin vaikea löytää sanoja ilmaisemaan, kuinka syvästi edessä siintävä esitys koskettaa häntä. Lohilahti on harjoitellut omaa tehtäväänsä toukokuusta lähtien, teosta kuunnellen ja partituuria lukien. Hän on kiitollinen siitä, miten vahvasti kuorolaiset ja orkesterimuusikot ovat sitoutuneet esitykseen.

– Osa kuorolaisista laulaa teoksen jo kokonaan ulkoa, ja epävarmuus on kuoriutunut pois. Laulajat hallitsevat stemmansa, vaikeat siirtymät kokonaisuuden osien välillä ja barokkityyli on otettu haltuun. Bachin aikakauden mukainen tapa tulkita musiikkia on ollut keskeinen osa teoksen harjoittelua ja sitä on kypsytetty rakkaudella ja keinoja kaihtamatta. 

Vaikka Jouluoratorio onkin Lohilahdelle musiikillisesti se suurin juttu, hän alleviivaa, että kyseessä on joukkuelaji, missä jokaisella on korvaamaton rooli.

– Tärkeintä kuitenkin on kuulijoiden ilahduttaminen – he kruunaavat teoksen, summaa Lohilahti.

lohis
Kanttori Merja Lohilahti, Kamarikuoro Cantilene ja Aleksanterin lauluryhmä kokoontuvat harjoittelemaan Bachin Jouluoratoriota. Stemmoja, siirtymiä ja aikakauden mukaista tapaa laulaa on hiottu alkusyksystä saakka – rakkaudella ja keinoja kaihtamatta. Kuva: Emil Bobyrev

Rentoutumista Bachin sävellyksen äärellä

Jouluoratorion toisen kuoron, Aleksanterin lauluryhmän, laulaja Erika Ekholm ajattelee, että yhdessä laulaminen on aivan erityislaatuinen, fyysinen kokemus.

– Se vaatii keskittymistä ja mielentilaa, jossa kaikki muu paitsi teos, kuoron äänet ja oma laulava keho vetäytyvät taka-alalle. Kuorolaulussa parasta on yhteisöllisyys. Laulaminen on yhdessä tekemistä, missä laulajat seuraavat toistensa ääntä, pikkuhiljaa työstäen kokonaisuudesta yhä valmiimpaa.

Sopraano otti ensi askeleensa laulamisen parissa Kalevan kirkon lapsikuorossa.

– Siitä lähtien olen aina ollut jossakin kuorossa tai kokoonpanossa. En osaa olla erossa laulamisesta. Se on yksi elämän pienistä iloista, nautinnoista. Vaikka harjoitukset eivät aina olekaan mitään juhlaa, on olo niiden päätyttyä kevyt ja voimaantunut, hymyilee Ekholm.

Polkuja kuoromusiikin pariin on monia. Cantilene-kuoron Jussi Sivula tarttui mahdollisuuteen laulaa kuorossa ollessaan reserviupseerikoulussa.

– Silloin minulla ei ollut lainkaan aikaisempaa kokemusta ja aloittaminen oli vaikeaa. Jouduin opettelemaan laulujen kulkuja ulkoa ja äänialoista tunnistin vain korkeimman ja matalimman. Laulaminen oli aloitettava sieltä, missä ääntä pystyi jonkin verran hallitsemaan, eli korkealta, naurahtaa Sivula.

Nyt harrastuksen parissa on kulunut vuosikymmen, joista seitsemän viime vuotta hän on viettänyt Cantilenen riveissä.

Ekholm ja Sivula toivovat, että Jouluoratorio tarjoaa ihmisille mahdollisuuden ottaa hetkeksi etäisyyttä joulun kiireistä. Rentoutua, nauttia ja vain olla. Ensi kertaa kirkkokonsertissa vierailevalle kokonaisuus ei jää etäiseksi; se sisältää paljon tuttuja elementtejä. Muun muassa Bachin Enkeli taivaan -virren melodia kuullaan kolmeen kertaan.

– Uusi kuuntelija voi vain seurata, millaisia tuntemuksia teos herättää, antaa musiikin yksityiskohtien ohjata aisteja. Tärkeintä on vain lähteä liikkeelle ja olla avoin kokemukselle, sanoo Sivula.

Ajatus esiintyjien liittymisestä sukupolvien ketjuun Jouluoratoriota laulaessaan on monelle tuttu.

– Sama pätee myös kuuntelijoihin. Jouluoratorion kuunteleminen Tuomiokirkon kauniissa kirkkosalissa on itsessään jo sukupolvien ketjuun liittymistä, pohtii Ekholm.

 

J.S. Bachin Jouluoratorio 23. joulukuuta kello 20 Tuomiokirkossa. Toteutus: Kamarikuoro Cantilene, Aleksanterin lauluryhmä, Oratorio-orkesteri, sopraano Anu Mattila, altto Pirjo Mäntyvaara, tenori Tuukka Säily, basso Tuomas Laatu. Teoksen johtaa Merja Lohilahti.

Liput lippu.fi -palvelusta 20 €, ovelta 25 €. Jouluoratorion järjestää Cantilene ry yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi