rss Silta-lehden artikkelit

7.11.2018 11.24

"Hienot kortit ja pikkuisen hassu lapsenmieli”

Graafinen suunnittelija, kuvittaja Marjaliisa Pitkäranta, alkuperäiseltä nimeltään Marja-Liisa Raittinen (1941–2003) oli kotoisin Hämeen pohjoisimmasta kylästä Killinkoskelta, jonne hän muutti takaisin vuonna 1996.

netti_Q6A9828
Jorma Peltomaa, Suvi Jalli ja Lauri Ahola kutsuvat kaikki ihastumaan joulun taikaan Postimuseossa Museokeskus Vapriikissa 16.11.2018–13.1.2019.

Mikä saa ihmisestä MLP-Fanin? Keräilykerhon puheenjohtajan Jorma Peltomaan lähtökohta olivat hienot kortit:

– Keräilin kaikenlaisia muitakin kortteja, olin Osmo ”Omppu” Omenamäen kerhossa ja tuli mieleen, että miksei Marjaliisallekin voisi perustaa omaa kerhoa.

Sihteeri Lauri Ahola lisää perusteluihin ”pikkuisen hassun lapsenmielen”, ominaisuuden, joka ilmiselvästi siivitti myös taiteilijan työtä.

– Hänellä oli ilmiömäinen kyky inhimillistää eläinhahmoja. Kaikilla pienimpiä hiiriä myöten on omat ilmeet, Ahola kertoo.

Vuonna 1998 perustetun kerhon kotipaikka on Lempäälä. Kerhokortteihin on valittu nimenomaan hiiriaiheet, ja onpa yhdessä kortissa kerhon hallituksen kokouskin.

– Kyllä siitä itsensä tunnistaa, miehet hymyilevät.

Perustavassa kokouksessa oli 139 ihmistä; nykyään tuorein jäsenkortin numero on 504. Jäsenten ikääntyessä kerhon tulevaisuus kuitenkin mietityttää.

– Niin kauan tulevaisuus on hyvä, jos me jaksetaan. Luvat ovat kunnossa painattaa niin monta korttia kuin halutaan, mutta hallituksessa nuorimmat ovat 65-vuotiaita, Ahola kertoo.

Tekijänoikeuskysymys on tullut vastaan jääkiekkoilevan nallen paidassa olevaa logoa mietittäessä, mutta myös niin, että joku oli painattanut kortteja luvatta ja alkanut myydä niitä.  

Käärepapereista voimakuviin

Jo pienenä Marja-Liisa käytti kaikki mahdolliset käärepaperit piirustuspapereina. Hän sai virikkeitä luonnosta ja voitti piirustuskilpailuja kansakoulussa.

– Hänen mielikuvitustaan ruokki äiti lukemalla satukirjoja. Maaemon sylissä -kirjaa kului kuulemma kaksi kappaletta, tietää Postimuseon viestintäsuunnittelija Helena Pärssinen.

18-vuotiaana Marja-Liisa aloitti mainos- ja taidealan koulun Helsingissä ja tuli sen jälkeen Tampereen Stockmannille somistajaksi. Hannu ja Kerttu -ikkunaa tultiin ihailemaan kaukaa.

– Hänen ensimmäinen virallinen työnsä oli äitienpäiväkassi Amerplastille. Hän suunnitteli Ranualle 40 metriä pitkän seinän ja ison työn myös Helsingin lentoasemalle.

Vaikka eläimet ja luonto olivat pääaiheita, teki taiteilija alkuaikoina myös muutamia öljyvärimaisemia ja myöhemmin esimerkiksi muotokuvan Tarja Halosesta. Hän kuvitti puhelukortteja, julisteita, kirjankansia, esitteitä, kalentereita ja kirjoja.

Jorma Peltomaa muistaa myös, kuinka soikion muotoisia vanerikortteja aikanaan myytiin Tampereen linja-autoasemalla.

 Viimeiset 20 työtään syöpään sairastunut taiteilija piirsi sairasvuoteellaan.

– Hän kutsui töitä voimakuviksi. Jumalan kämmenellä -työ on ainakin minua liikuttanut, Ahola myöntää.

Muuten Pitkäranta piirsi vähän uskonnollisia aiheita, tosin jonkin verran enkeleitä. Hän on suunnitellut myös vuosien 1990 ja 1991 joulupostimerkit ja lisäksi joulupukin pääpostin ilmettä vuonna 1990.

Hyvän mielen kuvia

Postimuseon Joulun taikaa -näyttelyssä joulua lähestytään metsän, kodin ja Korvatunturin kuvien sekä joulupostin kautta. Museon puolesta näyttelyä on toteuttanut projektipäällikkö Suvi Jalli:

– Joulu oli Marjaliisalle selkeästi tärkeä asia. Hän teki hyvän mielen kuvia, joista välittyy tunnelma ja joulun taika.

Yksi sysäys näyttelyn pystyttämiseen oli, kun Postimuseo sai säätiöltä lahjoituksena noin 700 postikorttioriginaalia, joihin museolla on kaikki oikeudet. Säätiön alkuperäinen tarkoitus oli jakaa apurahoja nuorille vähävaraisille taiteilijoille.

Kirjojen kuvitukset jäivät yhä säätiölle. Kerhon hallussa on noin 2500 alkuperäiskorttia, joista on eri variaatioita toinen mokoma, ja kaikkiaan kortteja muutamia kymmeniä tuhansia.

Muutamia alkuperäiskuvia saapui myös joulupukin pääpostista Rovaniemeltä.

– Museollahan on näitä kortteja tietysti omastakin takaa, Jalli lisää.

Pitkärannan kortit on numeroitu, joten museolla on kokoelmastaan hyvät tiedot. Näyttelyssä pyritään myös toiminnallisuuteen, joten sieltä voi lähettää kortteja tai tarjota koteja löytöeläimille yhdessä Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys Pesun kanssa.

Meneillään on myös Moro-lehden kanssa yhteinen joululeiman suunnittelukilpailu, jonka voittaja julkistetaan 22. marraskuuta. Leiman saa korttiin Vapriikin pikkujoulussa 28.11. 2018.

– Yhtenä tarkoituksena on kannustaa ihmisiä lähettämään kortteja. Kortti lämmittää ihan eri tavalla, ja kyllähän tosi monet keräilevät niitä, Pärssinen kertoo.

Ensimmäinen joulumerkki julkaistiin vuonna 1973. Joulukorttien lähettämistä Suomessa on tilastoitu Pärssisen mukaan vuodesta 1882, jolloin lähetettiin noin 100 000 korttia.

Huippuvuonna 2008 kortteja lähetettiin lähes 54 miljoonaa ja vielä viime vuonnakin yli 26 miljoonaa.

– Kyllä joulukortti siihen nähden hyvin on pintansa pitänyt.

Näyttelyllä halutaan myös luoda joulutunnelmaa syksyn pimeyteen. Mielikuvaan oikeasta joulusta kuuluu yhä esimerkiksi reki, vaikka harva enää matkaa reellä joulukirkkoon.

– Joulun kuvasto ponnistaa pitkälti perinteestä, ja helposti tulee kritiikkiä, jos siitä kaanonista poiketaan, Jali tietää keroa.

– On hyvin monia, jotka sanovat Marjaliisan olevan ainoa, joka piirsi sen oikean joulun, Ahola kertoo.

– Ja oikean joulupukin, Peltomaa lisää.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

P3094_2_netti
Metsän eläinten joulu, kuva: Postimuseo

Oheisohjelmaa:

Pe 23.11. klo 12–13 Senioriperjantai
La 24.11. klo 10–15 Joulukortin päivä
Su 25.11. ja su 16.12. klo 13–15 Joulupukki tavattavissa
Ke 28.11. Pikkujoulut: leimaaja, askartelua, joulupukki, pelien peluutusta, klo 19–19.45 Mikko Alatalo
Su 2.12., su 9.12. ja su 16.12. klo 14 perhekierros
Pe 7.12. ja pe 14.12. klo 15–18 MLP-Fanit paikalla 

Lisätiedot, tarkemmat kellonajat ja joululeiman leimauspäivät löytyvät Postimuseon sivuilta.

Marjaliisa_omakuva_netti
Marjaliisa Pitkärannan omakuva, kuva: Postimuseo





Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja