rss Silta-lehden artikkelit

3.10.2018 9.35

Draama koskettaa ja vaikuttaa – jopa enemmän kuin saarna

– Minusta tuntuu, että draama koskettaa enemmän kuin saarna, koska se vaikuttaa alitajuntaan, arvelee apostoli Johanneksesta näytelmän kirjoittanut Lasse Mattsson.

naytelmaharjoitukset_pieni6
Pelastusarmeijan toimitiloissa Satakunnankadulla on hyvin näyttämöksi sopiva sali, jossa tunnelmia voi vaihdella myös valaistuksen avulla. Mozart yrittää keskittyä säveltämiseen, mutta saa yllätysvieraita.

– Lavalla nähdään ihmisen toimintaa. Sen yksi vahvuus on ajattelevat, tuntevat ja tekevät ihmiset, ja ihminen pystyy samastumaan toiseen: minäkin voisin toimia noin. Näytelmä tarjoaa erilaisia samaistumismalleja.

Kirjoittajana Mattsson pyrkii kuvaamaan ihmissuhteita, luomaan luonteita ja välttämään kliseitä. Henkilöhahmot ovatkin monissa teksteissä aika kliseisiä, hän pohtii.

Johanneksesta kertovassa näytelmässä päähenkilöstä ei ole tehty saavuttamatonta pyhimystä, vaan inhimillinen hahmo, jonka kamppailu on arkista.

– Kirjoitin Johannes-näytelmän viime syksynä, mutta idea on jo muutaman vuoden takaa: halusin tehdä näytelmän, jossa esiintyvät rakkaus ja kauneus. Aloin miettiä, kuka on rakkauden apostoli: Johannes. No mistä se kauneus tulee? Mozart alkoi vetää puoleensa.

Requiem on aina tehnyt Mattssoniin suuren vaikutuksen.

– Idea lähtee siitä, että eletään syksyä 1791, Mozart on 35-vuotias, säveltää kuumeisesti sielunmessua ja tietää, että hänen aikansa loppuu pian – ja niinhän se tekikin, koska hänen oppilaansa sävelsi Requiemin loppuun.

Kirjoittajassa alkoi myös itää halu rikkoa ajan loogisuutta. Niinpä Mozartia tulevat tapaamaan Johannes, hänen äitinsä Salome, Pietari, Magdalan Maria sekä Maria, Jeesuksen äiti. Säveltäjän hämmästys on ilman muuta suuri.

Mozartin tuskaillessa aikansa vähyyttä Maria lohduttaa, että hänellä oli vain 9 kuukautta aikaa synnyttää Jeesus, kuningas.

– Minulla on sellainen ajatus, että me ihmiset olemme ajan vankeja, mutta Jumalalle kaikki aika on ”nyt”.

Aikakäsityksessä on lainaa T.S. Elliotilta, mutta myös Jeesukselta: ”Jumala ei ole kuolleitten vaan elävien Jumala.”

Rakkauden kaipuu

Näytelmää on esitetty jo keväällä kaksi kertaa; Pelastusarmeijalla ja Finlaysonin kirkossa.

– Mukana kulkevat ikuisen elämän, valon ja rakkauden teemat. Mozart kamppailee myös sen kanssa, että hän on lapsinero, ja ihmiset ovat aina ihailleet hänen lahjakkuuttaan, kirjoittaja selventää.

”Voinko vihdoinkin laskea levottomuuteni Jumalan käsivarsille”, säveltäjä tuskailee kuullen enkelten taivaassa soittavan ja tanssivan musiikkinsa tahdissa.

Mattssonille kirjoittaminen vaatii paljon taustatyötä. Selväksi tuli muun muassa se, ettei tuon ajan neron elämä ollut ruusuilla tanssimista: Wolfgang Amadeus kiersi isän ja siskon kanssa esiintymässä pitkin Eurooppaa, vaeltaen postivaunuissa kuoppaisia teitä.

– Toinen asia on rakkauden kaipuu: onko kukaan häntä todella rakastanut?

– Rakkaus-teema tulee esiin heti alussa: sinä kärsit koska sinua rakastetaan. Rakkaushan ei ole vain onnen huumaa, vaan siihen liittyy kärsimys. Jeesuksen ristinkuolemassa ovat mitä syvin rakkaus ja äärimmäinen kärsimys yhdistyneenä, Mattsson huomauttaa.

Jeesus antaa Johannekselle koulutustehtävän jättämällä tämän huolehtimaan Mariasta.

– Johanneksen piti kasvaa ja kypsyä, jotta hän voi rakastaa – se on viisautta.

Johannesta esittää Tuomiokirkkoseurakunnan pastorin tehtävistä pari vuotta sitten eläköitynyt Asko Peltonen, joka päätyi ensimmäisen kerran mukaan Paavali-näytelmään viime vuonna, käytyään puhujavieraana Mattssonin isännöimässä Torstain toivo -tapaamisessa.

– Rooli on antanut sellaisia näkökohtia, joita ei löydä, jos ei oikein mieti, Peltonen arvioi.

– Kyseessä on älyllinen näytelmä, jossa ei ole turhaa jaarittelua, vaan vahva draamallinen jännite.
Juoneen kuuluu myös taistelu vallasta Pietarin ja Johanneksen välillä.

Rauhan aatteesta alkuun

Lasse Mattsson on harrastanut kirjoittamista lapsesta asti. Suurin innoittaja kirjoittajana on Volter Kilpi, joka on myös sukua.

– Ensimmäisen näytelmäkäsikirjoitukseni tein 22-vuotiaana. Sain siihen innoituksen armeijassa, jossa koin mielettömäksi ihmisten tappamisen.

Hän on toiminut käsikirjoittajana, ohjaajana ja usein myös näyttelijänä, ja on muun muassa pannut ihmiset kohtaamaan Jeesuksen marketissa sekä kertonut työttömien arjesta.

Yhteensä näytelmiä on syntynyt yli 20, esimerkiksi kulttuuriyhdistys Tesoman Sektorin kanssa neljä näytelmää, vuonna 2004 pääsiäisnäytelmä Pispalan kirkossa ja Pelastusarmeijalla. Etsijät käsitteli humoristisin keinoin ihmisten pinnallisuutta ja materialistista elämänkatsomusta.

Tänään hän tulee -näytelmää esitettiin useissa kirkoissa.

– Vuonna 2013 muokkasin sen uudelleen ja tiivistin. Se esitettiin Kalevan kirkon joulujuhlassa.

Pitkän prosessin tuloksena syntyi näytelmä Paavalista, joka sai ensiesityksensä syksyllä 2016. Viime vuonna se esitettiin kolmessa osassa kuukauden välein.

– Hyvässä näytelmässä pitää olla kaksi vastahenkilöä. Raamatusta sellaista ei Paavalille löydy – sellaisia toki oli, jotka vastustivat häntä – joten loin sellaisen Timoteus-kirjeessä mainittavasta Filetoksesta.

Tarinassa opiskelukaverit erkaantuvat, mutta lopussa Filetos tulee tapaamaan Paavalia, ja miehet tekevät sovinnon. Mitä siitä seuraa?

– On hyvä, ettei kaikkea anneta valmiina, vaan ihminen jää miettimään.

Vetoa Jeesukseen

Kersanttimajuri Lasse Mattsson on vihitty Pelastusarmeijan sotilaaksi nuoruuden maisemissa Uudessakaupungissa. Päivätyönsä hän on tehnyt vakuutusyhtiössä, ja opettanut vakuutustiedettä yliopistossa.

– 14-vuotiaana koin hengellisen herätyksen. Tunsin vetoa Jeesukseen, tunsin kuinka hän vetää minua puoleensa.

Etsintä oli oikeastaan alkanut jo lapsena, jolloin poika oli vetäytynyt yksin kalliolle rukoilemaan. Tuohon aikaan ajateltiin usein, että teatteri ja usko ovat ristiriidassa keskenään.

– Mutta näinhän ei tarvitse olla, vaan kyse on siitä, miten se esitetään, Mattsson painottaa.

Kahdeksisen vuotta Tampereen osastossa on toiminut draamaryhmä, jonka vetäjänä Matsson toimii. Pelastusarmeijalla harrastukseen on suhtauduttu aina myönteisesti ja tukien. Osaston 120-vuotisjuhlaan vuonna 2013 valmistui juhlanäytelmä Ristin luo.

– Näytteleminen on hyvää nuppiharjoitusta, kehittää muistia ja hyvää yhteistyötä. Kukaan ei voi sooloilla, ja kaikkia tarvitaan, Peltonen ja Mattsson luettelevat yksissä tuumin.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Rami Marjamäki

naytelmaharjoitukset_pieni1
Harjoituksissa vas. Lasse Mattsson, Asko Peltonen, Jarno Puusniekka, Lahja Leppäkorpi, Heini Leinonen ja Kari Itkonen.


Johannes

Käsikirjoitus ja ohjaus: Lasse Mattsson
Johannes: Asko Peltonen
Mozart: Jarno Puusniekka
Magdalan Maria: Heini Leinonen
Pietari: Kari Itkonen
Jeesuksen äiti: Tarja Arttola
Salome: Lahja Leppäkorpi
Musiikki: Matias Kumpulainen

Esitykset:

- Pelastusarmeijan salissa (Satakunnankatu 27) 6.10. klo 17

- Hervannan kirkossa 7.10. klo 16: avoin kaikille, juhlavieraina 75 vuotta täyttäneet seurakuntalaiset

- Hämeenlinnan pelastusarmeijalla 21.10. klo 14

- Kaukajärven seurakuntatalossa 4.11. klo 17



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja