Saarnavuoro

Palstalla kirjoittajat kertovat jonkin tulevan pyhän saarnan teemasta ja näkökulmistaan siihen.
3.5.2017 12.47

Rakkaudesta rakastamiseen

Mari-Anna Pöntinen

Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous Johanneksen evankeliumissa on syvästi hengellinen ja myös filosofinen rukous. Helatorstain evankeliumissa Jeesus rukoilee, että ne, jotka hänelle on annettu olisivat hänen kanssaan, ja että heissä pysyisi rakkaus, ”jotta minä näin pysyisin heissä”.  (Joh. 17: 24–26)  

Lutherin teologia rakkaudesta keskittyy tähän samaan aiheeseen. Hän puhuu ihmisen rakkaudesta, joka etsiytyy sinne, mikä on kaunista ja hyvää. Rakkauden syy on sen kohteen arvossa.

Jumalan rakkaus taas, kuten Luther sanoo, suuntautuu kohti puutteellista ja pahaa. Jumalan rakkauden syy on hänessä itsessään, koska hän on rakkauden lähde. Siksi hänen rakkautensa etsiytyy sinne, missä koetaan puutteellisuutta, missä ei ole mitään.

Reformaation merkkivuotta vietetään yhdessä katolisen kirkon kanssa. Paavi Franciscuksen sanoma ajallemme on samaa reformaattorin sanomaa: hän kehottaa kaikkia kristittyjä tekemään parannuksen. Parannus hänen ajattelussaan tarkoittaa seurustelua Kristuksen kanssa, joka kuljettaa ihmisen pois itsekkyyden kehästä katsomaan itseään ja elämäänsä ikään kuin toisin silmin, silmin, jotka näkevät myös lähimmäisen.

Itselleni Johanneksen 17. luku on hyvin läheinen. Se on ekumeenisen liikkeen keskeinen rukous, että yhtä olisimme. Yhteyden ja rakkauden eläminen todeksi ajassamme, on äärimmäisen tärkeää. Keskellä kuohuvaa maailmaa voimme kirkkoina ja kristittyinä ojentaa kätemme Jumalan puoleen ja luottaa, että rakkaus ja hyvyys kuljettavat meitä, missä olemmekin.

Kulttuurinen ja uskonnollinen ajattelu ovat kiinnostukseni kohteita. Ekumeenisen Neuvoston työhön liittyy paitsi kirkkojen ykseys, myös ihmisarvon esillä pitäminen ja kirkkojen yhteiskunnallisen äänen vahvistaminen tässä ajassa. Tämä koskee niin turvapaikanhakijoiden ihmisarvoa kuin muidenkin elämässä epäoikeudenmukaisuutta kokeneiden ihmisryhmien asioiden esillä pitämistä.

Voimaantumista tarvitsee meistä jokainen. Joh. 17: 24–26 on lähelle tuleva ja antava teksti rakkaudesta ja yhteydestä. Rakkaudesta kokemisesta kristityn tie vie rakastamaan.

Mari-Anna Pöntinen

Kirjoittaja on Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri, joka saarnaa Tuomasmessun reformaatio 500 -messussa 25.5. klo 18 Aleksanterin kirkossa.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja