rss Silta-lehden artikkelit

3.5.2017 16.37

Kylmäävä ruhtinatar punaisissa

Näyttelijä ja jazz-muusikko Maria Lund nousee kesäkuussa Tampereen tuomiokirkon näyttämölle John the Baptist -oratoriossa, joka kertoo Johannes Kastajan tarinan.
Maria Lund_1nettiTaiteilijaperheen lapsi Maria Lund halusi nuorena kokeilla siipiään laulajattarena, ei näyttelijänä. Nykyisin hän kuitenkin työskentelee pääasiassa musiikkiteatterin parissa. Tämän vuoden kalenteriin on kirjattu jo runsaasti töitä eri puolilla Suomea.


Lund tavataan Herodiaan, valtaa pitävän Herodes Antipaksen vaimon ja kauniin Salomen äidin, roolissa.

– Musikaalin kertomus on jokaiselle Raamattua tuntevalle tuttu: traaginen kuvaus autiomaassa huutavan äänen, Johannes Kastajan, elämästä, kertoo Lund.

Kaksinäytöksisen musiikkidraaman on säveltänyt jazz-pianisti Heikki Sarmanto ja tarinan on kirjoittanut lahjakas amerikkalainen runoilija-libretisti Kim Rich.

Lundin tähdittämä musikaali on osa Suomea kiertävää oratorio-kiertuetta, joka sai ensi-iltansa Helsingin Johanneksen kirkossa vuoden vaihteessa.

Oratoriossa nykypäivään tuotu Johannes Kastajan tarina kerrotaan musiikkiteatterin keinoin.     

– Johanneksen tarinan tunteminen saattaa tuoda esitykseen syvyyttä, mutta samaistumispintaa on ihan jokaiselle. Tarinan ihmiset kysyvät meitä jokaista koskettavia ajattomia peruskysymyksiä; mitä on totuus, valta ja vapaus, valaisee Lund.

Musiikillisen reformin soinnut

Sarmannon käsissä perinteinen taidemuoto on uudistettu. Oratoriota on rikastettu jazz-, afro- ja maailmanmusiikin vaikutteilla, jotka tuovat kertomukseen raikkaan tuulahduksen.

– Esityksen musiikki on aivan huippuluokkaa. Aina, kun törmään harjoituksissa Junnuun, oratorio-bändin saksofonistiin, haluaisin kumartaa, hän on niin hyvä, naurahtaa Lund.

Oratorio-bändin lisäksi musiikista vastaa palkittu Kuopion Nuorisokuoro, joka taustoittaa ja myös osallistuu roolien esittämiseen.

– Kapellimestari Rauno Tikkasen rautaisen ammattimaisella johdolla on hyvä ja varma olo lähteä jokaiseen musiikkinumeroon. Tämä kielii kapellimestarin ja ohjaajan saumattomasta yhteistyöstä. Se ei aina ole itsestään selvää näin isossa teoksessa, jossa musiikin ja repliikkien tulisi nivoutua huomaamattomasti yhteen.

Lähteenä Richin tekstissä ovat luonnollisesti Uuden testamentit tekstit, mutta myös juutalaisen historioitsijan, Flavius Josefuksen, kirjoitukset. Veijarimainen Josefus on jopa kirjoitettu hahmoksi oratorioon, hämmentämään käsityksiämme siitä, mitä historia ja historian kirjoittaminen ovat.

– Richin tulkinta on tuoreen rosoinen. John the Baptist -oratorio on hyvää draamaa, kauniin melodinen kokonaisuus. Esityksen langat kokosi kauniisti yhteen ohjaaja Veera Airas, hehkuttaa Lund.

– Veera on loistavalla tavalla saanut elämään tarinan ja hahmot paikassa, joka ei yleensä sovellu esittävään näyttämötaiteeseen. Hänen ohjauksessaan on näkemystä ja kekseliäisyyttä.

Ruhtinaan koukeroiset suhteet

Elämän suuriin kysymyksiin tarttuvassa historiallisessa draamassa ihmissuhteetkin ovat koukeroisia. Herodiaan keinotteleva suhdehistoria saa kiivailevan Johannes Kastajan julkisen tuomion, minkä johdosta ruhtinatar ryhtyy junailemaan Kastajan mestausta – häirikön pää on saatava vadille.

Jopa modernille tulkitsijalle ruhtinattaren suhdekuviot ja valinnat saattavat herättää kysymyksiä.

– Herodias meni miehensä veljen, Herodes Antipaksen, kanssa naimisiin… onko näin edes sopivaa tehdä, pohtii Lund huvittuneena.

Lund ajattelee ruhtinaspariskunnan suhteen olevan pohjimmiltaan poliittinen. Herodias ja Herodes hyötyvät molemmat yhteisestä liitostaan.

Vilpittömällä rakkaudella ei suhteen kanssa ole juuri tekemistä. Herodias on viiltäväkatseinen, laskelmoivan kylmäävä ruhtinatar, joka ei karta keinoja saadakseen tahtonsa läpi ja turvatakseen asemansa, ei edes oman tyttärensä välineellistämistä.

– Herodias on oman elämänsä Marie-Antoinette, Lund naurahtaa.

– Näyttelijänurani aikana esittämistäni hahmoista, vaikka he olisivat pahoja, on aina paljastunut tarinan edetessä joitakin hyvyyden pilkahduksia – tämä on melkein sääntö. Ruhtinatar Herodiaan kohdalla näin ei kuitenkaan käy.

Lundin mukaan pahan ihmisen näyttelemisessä on oma herkullisuutensa.

– Musikaalin esityskielenä on englanti, ja sain ohjaajalta erityisluvan puhua repliikit brittiaksentilla, mikä tuo Herodiaan hahmoon silauksen lisähappamuutta. Aksentti istuu hyvin hahmolle tämän tiputellessa mitä jäätävimpiä kommentteja. Musikaalin muut hahmot puhuvat englantia amerikkalaisittain ääntäen.

– Herodiaan hahmoon eläytyminen toi muutkin kertomukseen kuuluvat ihmiset lähelle tuoden niihin uutta syvyyttä. Tuttu tarinakin syventyi uudella tavalla. Olen nähnyt Salomen oopperaversion – siinä tarina on selvästi erilainen. Richin kirjoittamassa versiossa on aivan erilaisia käänteitä.

– Teos on tekijöilleen pitkä ja haastava, mutta siinä mukanaolo on palkitsevaa ja suuri kunnia kaikille, summaa Lund.

Pelkistys terävöittää hahmojen äänet

Musikaalissa ei ole lainkaan lavasteita, mikä kuuluu oratorion tyylilajiin. Pelkistys tekee tilaa persoonille, draamaan kiskaistujen ihmisten kohtaloille ja elämäntunnoille.

– Näyttämöllä nähdään ainoastaan yksi ainoa tuoli, joka vaihtelee paikkaa hahmojen tarinoiden hiljalleen avautuessa – olematon lavastus alleviivaa ympärillä vellovaa draamaa.

– Muuten miljöön draamalle muodostaa Tuomiokirkon puhutteleva kirkkosali. Puitteet esitykselle ovat loistavat – kirkko ei koreudessaan vaadi muuta lavastusta, iloitsee taiteilija.

Näyttämölle nousevan näyttelijäkaartin jäsenet olivat Lundille suurelta osalta uusia tuttavuuksia.

– Juudaksen, tai ”kolmannen miehen”, roolin vetävän Mikko Jokisen tunsin jo Samppalinnan kesäteatterista, jossa olimme yhdessä mukana Nunnia ja konnia -näytelmässä. Projektin myötä olen saanut tutustua moneen uuteen nousevaan näyttelijään.

Musikaalin säveltäneen Heikki Sarmannon kanssa Maria Lundilla on pitkä yhteinen historia.

– Heikki oli ensikosketukseni Suomen musiikkipiireihin. Tapasimme ensimmäistä kertaa vuonna 2001. Yhteistyötä olemme tehneet paljon, yhdessä on tullut tehtyä levykin.

Välipysäkki henkisessä kodissa

Maria-LundTaiteilija Maria Lundin mielestä Tampereen tuomiokirkko tarjoaa loistavat puitteet John the Babtist -oratorion esittämiselle. Lund kiittää myös oratorion musiikkia. Jazz-, afro- ja maailmanmusiikin vaikutteet tuovat kertomukseen raikkaan tuulahduksen.Näyttelijäelämä on kuljettanut Lundia pitkin Suomea. Hän on saanut kutsua niin Tamperetta kuin Ylöjärveä kodeikseen matkan varrella.

– Tampereelle on ollut todella kiva palata. Siitä on kulunut jo viisi vuotta, kun olen viimeksi tehnyt töitä Tampereella. Kotikaupunkeja minulla on ollut monia, ja jokaiseen niistä on jäänyt pieni palanen kodintuntua.

–Olen aina rakentanut pesäni rakkaiden ihmisten ympärille ja muodostanut ympärilleni ikuisia henkisiä koteja, joista yksi on Tampere. Tampereen seudulla olen viivähtänyt niin pitkään, että se on minulle hyvin rakas.

– Tampere on myös yksi harvoista kaupungeista, jossa osaan suunnistaa ilman navigaattoria, se kertoo jotakin, naurahtaa Lund.

Nykyisin Lund asuu Hankasalmella, Keski-Suomen ja Savon rajamailla, muun muassa YUP:n basistina tunnetun aviomiehensä Valtteri Tynkkysen, kahden lapsen ja koiranpennun kanssa.

Levottomuus kuuluu arkeen

Läsnäolollaan hyväntuulisuutta viestivän näyttelijättären vuoteen on kirjoitettu paljon kiirettä – kalenterimerkintöjä on vuoden loppuun saakka.

– Tällä hetkellä teen työtä pääasiallisesti musiikkiteatterin parissa. Draamapuolelle minua ei vielä ole päästetty, naurahtaa Lund.

Kastaja-kiertueen jälkeen alkavat syksyllä Viulunsoittaja katolla -musikaalin näytökset Muuramen Riihivuoressa, Jyväskylän läheisyydessä.

Lundin molemmat vanhemmat tekivät pitkät urat näyttämöillä. Lundin äiti oli näyttelijä-oopperalaulaja ja isä oopperalaulaja. Elämä näyttelijäperheessä on antanut Lundille realistisen kuvan siitä, mitä teatterimaailman ja näyttelijätyön todellisuus on – tai on ollut. Näyttelijöidenkin maailma muuttuu maailman myötä, ja työhön liittyvät haasteet ottavat uusia muotoja.

– Näyttelijäntyö on osaltaan jatkuvaa epävarmuudessa elämistä. Nuorempana halusin kokeilla siipiäni laulajattarena, en näyttelijänä. Vastustin kategorisesti näyttelijäksi ryhtymistä. Ajatukset kuitenkin lopulta muuttuivat ja päätin katsoa, kuinka kauas tie näyttelijänä vie. Tässä sitä nyt ollaan, hymyilee Lund.

– Musiikkiteatteriroolit tulivat vasta myöhemmin kuvioihin, mutta pysyäkseen, lisää Lund.

– Kirkossa esiintyminen on ilo. Suomen evankelis-luterilainen omalta osaltaan mahdollistaa monille hyväntekeväisyyden tekemisen – tämä on tärkeää. Koko perheeni seisoo Kirkon Ulkomaanavun takana. Se on luotettava ja kauan hyvää maailmaan tuonut organisaatio, sanoo Lund, joka itse kuuluu ortodoksiseen seurakuntaan.


Maria Lund

- Maria Alexandra Aspasia Ioniță, taiteilijanimi Maria Lund. Maria Lund on Tamara Lundin ja romanialaissyntyisen Alexandru Ionițan tytär

- Syntynyt 9. toukokuuta 1983 Münchenissä

- Lundin musiikki on jazz-painotteista, ja hän on tehnyt yhteistyötä useiden suomalaisten jazz-muusikkojen kanssa

- On työskennellyt mm. Tampereen Teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa, Teatteri Eurooppa Neljässä, Seinäjoen Kaupunginteatterissa ja Jyväskylän Kaupunginteatterissa.

- Rooleja: West Side Story – Maria, Sound of Music – Maria, Shrek – Fiona, Jekyll&Hyde – Lucy Harris, Nunnia ja konnia – Deloris van Cartier, Piukat paikat – Sugar, Liz – Elizabeth TaylorKullervo Linna -palkinto 2010

- Perhe: Puoliso YUP:n basisti Valtteri Tynkkynen. Pariskunnalla on kaksi lasta

- Lund puhuu sujuvaa suomea, saksaa, romaniaa, ranskaa, englantia ja espanjaa.

Teksti: Janne Aejmelaeus
Kuvat: Hannu Jukola

John the Baptist – Johannes Kastaja -oratorio

  • Helluntaina, sunnuntaina 4.6. kello 18 Tuomiokirkossa
  • Kuopion Nuorisokuoro
  • Oratorio-orkesteri: solisteina muun muassa Maria Lund, Anastasia Trizna ja Jarmo Mäkinen, johtaa Rauno Tikkanen
  • -Liput 25/20€ + palvelumaksu ticketmaster.fi tai kirkon ovelta tuntia ennen esityksen alkua



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja