rss Silta-lehden artikkelit

7.2.2018 11.44

Verotulojen alenema ja kiinteistöt aiheuttavat harmaita hiuksia

Tampereen seudun seurakuntien talous on viimeisimpien tilinpäätösten tunnuslukujen mukaan hyvässä kunnossa. Kaikkia vaivaa kuitenkin verotulojen pieneneminen tai hidas kasvu.

Kirkollisverotuotot alenivat vuonna 2017 Lempäälässä, Nokialla, Pirkkalassa ja Tampereella ja kasvoivat Kangasalla ja Ylöjärvellä.

– Omavaraisuusaste kaikilla seurakunnilla on erittäin hyvä. Yhdelläkään seurakunnalla ei ole taseeseen kertynyttä alijäämää, toteaa Tampereen seudun seurakuntien tilinpäätöksiä tarkastellut taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.

Hän muistuttaa kuitenkin, että verotulojen aleneminen aiheuttaa taloussuunnitteluun paineita.

– Miten toiminta ja rakennusten kunnossapito saadaan rahoitettua alenevilla verotuloilla? Toimintatuotot ovat jonkin verran kasvussa, mikä on hyvä asia, mutta ei ratkaise rahoitukseen liittyvää ongelmaa.

Esimerkiksi Tampereen ja Nokian seurakuntakiinteistöissä on runsaasti korjaus- ja muutostarpeita. Molemmilla on myös lainaa.

srk_talous_netti_nokia
Nokian 40-vuotiaassa seurakuntakeskuksessa on havaittu sisäilmaan vaikuttavia riskejä. Sekä peruskorjaus että purkaminen ja uuden rakentaminen ovat olleet esillä vaihtoehtoina, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Kuva: Hannu Jukola


Talous ei ole veroprosentinkaan perusteella kriisissä.

– Veroprosentti kaikilla seurakunnilla on alle 2,00, joka on nykyisi korkein käytössä oleva ja jonka saavuttamista pidetään yhtenä merkkinä seurakuntatalouden heikosta tilasta.

– Toimintatuotot ovat kasvaneet kaikilla muilla paitsi Kangasalla ja Lempäälässä. Toimintatuotot ovat kasvaneet viime vuosina, ja sitä on pidetty hyvänä kehityksenä. Erot seurakuntien välillä ovat suuria varsinkin, jos seurakunta saa jonkin suuren kertasuorituksen toimintatuottoihin.

Toimintakulut ovat alentuneet kaikilla muilla paitsi Pirkkalassa. Toimintatuottojen aleneminen on seurakunnissa tavoitteena, jos ja kun kirkollisverotulot alenevat.

– Vuosikate on tärkein talouden tasapainon mittareista. Sen tulisi olla suurempi kuin poistojen määrä, Perander huomauttaa.

Vuosikate kasvoi kaikilla muilla paitsi Kangasalla. Vuosikatteen taso on kaikilla seurakunnilla hyvä ja ylittää kaikilla poistojen määrän. Eniten Nokialla (262 prosenttia) ja vähiten Pirkkalassa (132 prosenttia).

Rahavarojen riittävyys kaikilla alueen seurakunnilla on Peranderin mukaan hyvä.

– Kriittisenä rajana pidetään 60 päivää. Pienin tunnusluku on Ylöjärvellä 112 päivää ja suurin Lempäälä 326 päivää. Rahavarat ovat kasvaneet kaikilla muilla paitsi Nokialla ja Pirkkalalla.

– Rahavarojen riittävyys kertoo sen, kuinka kauan seurakunta selviäisi kuluistaan, jos kaikki tuotot lakkaisivat ja olisi tultava toimeen siihen saakka kertyneillä rahavaroilla.

Nokialla paljon korjaamista

Nokian seurakunnassa verotulot kasvoivat vuonna 2016, mutta alenivat viime vuonna. Millainen on Nokian seurakunnan taloustilanne, kirkkoherra Lauri Salminen?

– Taloudellinen tilanne on vakaa huolimatta viime vuoden tilinpäätöstä voimakkaasti rasittavista kiinteistöongelmista ja niistä johtuvista alaskirjauksista. Toiminnassa ja sen suunnittelussa otetaan huomioon käytettävissä olevat resurssit.

– Nokian seurakuntakeskus ja Koskenmäen seurakuntatalo eivät ole käytössä sisäilmaongelmien vuoksi. Koskenmäen seurakuntatalossa on suoritettu laaja kuntotekninen tutkimus. Ongelmat ovat laaja-alaisia. Kirkkovaltuusto päättää Nokian seurakuntakeskuksen ja Koskenmäen seurakuntatalon jatkotoimenpiteistä.

Seurakuntakeskuksen väistötiloina ovat Nokian kirkko, Siuron kirkko, Linnavuoren seurakuntatalo, Tottijärven kirkko ja seurakuntatalo, Suoniemen kirkko, Pinsiön kirkko, Maatialan pappila, Kanttorila ja Urhatun kurssikeskus.

– Kirkkoherranviraston ja taloustoimiston väistötiloina on kahvila-puoti Kulmakivi. Tämän lisäksi hautausmaan toimistorakennuksen tiloissa työskentelee hautausmaan henkilökunnan lisäksi muita seurakunnan työntekijöitä.

Pitempiaikaiseen käyttöön tarkoitetut väistötilat valmistuvat hautausmaan parkkipaikalle näillä näkymin maaliskuussa.

Maurin seurakuntatalossa olisi ollut edessä mittava peruskorjaus, ja talosta on jo tehty purkupäätös. Asian valmistelun yhteydessä kartoitettiin myynti- ja vuokrausmahdollisuuksia, mutta halukkaita ei löydetty. Jo aiemmin Nokian seurakunta on luopunut joistain kiinteistöistä.

Nokian kirkon ulkoremontti vuonna 2016 maksoi noin 1,9 miljoonaa euroa. Kirkosta löytyi myös radonia, ja radonkorjaus on valmistumassa helmikuussa.

Salminen toteaakin suurimpien haasteiden muodostuvan kiinteistöistä aiheutuvista kuluista. Millä keinoilla niistä aiotaan selviytyä?

– Toimimme kirkkovaltuuston päättämän strategian mukaisesti toiminnan ja talouden yhteensovittamiseksi. Pyrimme siihen, että seurakunnan jäsenyydellä on merkitystä.

Vuoden 2016 lopussa kirkkoon kuului 70,2 prosenttia Nokian väestöstä. Jäsenkehitys seuraa valtakunnallista, hitaasti alenevaa käyrää.

– Nokian seurakunnan jäsenkehityksestä saa erinomaisen kuvan vuoden 2016 tilinpäätöksestä, Salminen huomauttaa.

Tampereella tasapainossa

Tampereen seurakuntien talousarvio vuodelle 2018 on tasapainoinen. Tilikauden ylijäämä on talousarviossa 66 000 euroa. Vuoden 2018 aikana seurakunnissa käytetään toimintaan 44,8 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät tulonlähteet Tampereella ovat kirkollisvero (30,5 miljoonaa euroa), toiminnan tuotot (15,5 milj. €) ja valtion rahoitus (4,5 milj €).

Tampereen hiippakunnassa neljällä seurakunnalla on ollut kolmena vuotena tappiollinen tilinpäätös vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan. Ratkaisuja on etsitty seurakuntaliitoksista. Hiippakuntaan kuuluu vuoden 2017 alusta 45 seurakuntaa ja kolme seurakuntayhtymää.

Valtakunnallisesti seurakuntien talouskriisi on pahin muuttotappioalueilla, mutta ongelmia on myös etenkin pienissä seurakunnissa Etelä-Suomessakin.

Teksti: Asta Kettunen

Seurakuntien taloustietoja

Nokian seurakunnan talousluvut

Juttu Tampereen seurakuntien kiinteistöistä



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja