rss Silta-lehden artikkelit

4.4.2018 13.41

Saavutettavuus rakentaa yhdenvertaisuutta

Kirkko on viime vuosina tehnyt paljon työtä esteettömyyden ja saavutettavuuden hyväksi. Asioiden käytäntöön vieminen on kuitenkin hidasta. Osallisuus ja yhdenvertaisuus ovat kristinuskon ydintä, mutta moni asia odottaa vielä toteutumistaan. 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen vammaispoliittinen ohjelma julkaistiin vuonna 2003 ja kirkon saavutettavuusohjelma Saavu vuonna 2012.

Suomi on ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen vammaisten ihmisten oikeuksista vuonna 2016. Se velvoittaa kaikkea lainsäädäntöä ja myös seurakuntia.

esteettömyys2
Tampereen seurakuntien Saavutettavuuden seurantaryhmän jäsenet Sari Laakso (vas.), Minna Ågren ja Anu Pekki (takana) ihailevat kolmiulotteista tunnusteltavaa alttaritaulua Myötätuulessa, joka on seurakuntien vammaistyön keskus Ilmarinkadulla, Tammelantorin kupeessa. Hyvä paimen -taulun on tehnyt Savi-Seppo. Kuva: Hannu Jukola

Yleissopimuksen periaatteina ovat yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, syrjimättömyys ja yhdenvertaisuus, vammaisten ihmisten osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus.

Käytännössä vammaistyön suunnittelu, organisointi sekä vammais- tai esteettömyysohjelmien laatiminen ovat seurakuntien vastuulla.

Käytännön työ hidasta

Tampereen seurakunnissa on tehty pitkäjänteistä työtä esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Yhteinen kirkkoneuvosto nimesi seurakuntayhtymään Saavutettavuuden seurantaryhmän vuonna 2009 ja hyväksyi sen laatiman esteettömyysohjelman vuonna 2010.

– Tampereen seurakuntien tahtotila esteettömyys- ja saavutettavuusasioissa on myönteinen, mutta asioiden käytäntöön vieminen on välillä hidasta. Iloitsen, että esteettömyys ja saavutettavuus ovat jo näkyvissä esimerkiksi toimintakertomuksissa, kertoo Saavutettavuuden seurantaryhmän puheenjohtaja, johtava työterveyslääkäri Anu Pekki.
Yhteisen kirkkovaltuuston ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen on mukana ryhmässä luottamushenkilöiden edustajana.

Myönteistä suhtautumista esteettömyys- ja saavutettavuusasioihin korostaa myös Tampereen seurakuntien kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo.
 – Kirkolla on esteettömyysasioissa aivan erityinen rooli julkisyhteisönä, mutta ennen kaikkea sen arvopohjan vuoksi. Esteettömyyden edistäminen tulee näkökulmana olla esillä koko ajan – vähän samaan tapaan kuin ympäristöasioiden tai energiatehokkuuden.

Anu Pekki pitää hyvänä, että ryhmän työskentely on ollut käytännönläheistä. Asiat pyritään valmistelemaan huolellisesti. Seurantaryhmän kokouksiin osallistuvat nykyisin myös saavutettavuusvastaavat, jotka nimettiin seurakuntien yksiköihin vuonna 2003.

Saavutettavuustyöryhmän jäsen, viestintäsihteeri Sari Laakso on pitänyt mielekkäänä työskentelyä
käytännön asioiden parissa.
– Esteettömyysasiat ovat edenneet, ja tavoitteita on saatu hyvin toteutettua. Erityisesti iloitsen asiantuntijoiden pitämistä koulutuksista, joihin asiakaspalvelussa toimivat seurakuntien työntekijät ovat voineet osallistua.

Tämän kevään ajankohtaisia asioita ovat muun muassa esteettömyysohjelman päivittäminen ja viime vuonna alkaneen Saavutettavuus On the Road -kiertueen jatkaminen paikallisseurakunnissa. Ryhmä vierailee työntekijäkokouksissa ja jakaa saavutettavuustietoutta.

– Tavoitteena on luoda käytännön työkaluja ja ohjeita, joiden avulla seurakuntien luottamushenkilöt ja työntekijät voivat edistää esteettömyyttä ja saavutettavuutta kirkossa. Tietoja kootaan seurakuntayhtymän intranettiin eli Arkkiin, kertoo Laakso. 
 

Saavutettavuus palvelee kaikkia

Saavutettavuus mielletään usein rakenteellisen esteettömyyden näkökulmasta.
– Vaikka erityisesti meillä kiinteistöpalveluissa tämä onkin keskeinen näkökulma, on tärkeää pohtia kokonaisuutta laajemmin, muistuttaa Päätalo.

– On kuitenkin oltava realisti. Etenkin isommissa asioissa eteneminen on usein hidasta. Vanhat rakennukset ovat haastavia ja resurssit rajallisia. Onneksi saavutettavuuden parantaminen on usein myös pienistä arkisista asioista kiinni. Niitä voidaan edistää sitä mukaa, kun epäkohtia havainnoimme ja erilaisia kehitysehdotuksia meille tulee.
 
Esteettömyyden toteuttamista varten ei ole varattu erikseen rahaa Tampereen seurakuntien talousarvioon.
– Hankkeidemme joukosta löytyy kuitenkin monia esteettömyyttä parantavia toimia, esimerkiksi Aleksanterin kirkon luiska, Pispalan kirkon peruskorjaus ja sen myötä hissin rakentaminen. Myös Kalevan kirkon käytön monipuolistamisen hanke sisältää hissin. Kun AV-tekniikkaan panostetaan, parannetaan samalla puheäänen laatua. Tämäkin palvelee esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamista, kertoo Päätalo.
 
Myös Anu Pekki korostaa, että monet esteettömät ratkaisut, esimerkiksi hissit, ovat taloudellisesti kalliita ja usein hankalia toteuttaa vanhoihin rakennuksiin.
– Nämä vaativat enemmän pohdintaa, ja esimerkiksi kerroshissit tai porraskiipijät saattavat olla edullisempia toteuttaa.
 

Haasteita asenteissa

Saavutettavuuden suurimmat haasteet ovat edelleen ihmisten asenteissa.
– On vielä paljon työtä, että saisimme kaikki ymmärtämään, että saavutettavuus ja esteettömyys eivät ole keneltäkään pois. Saavutettavat ratkaisut palvelevat kaikkia, pohtii saavutettavuustyöryhmän jäsen, näkövammaisten erityisdiakoni Minna Ågren.  

Ågrenin mukaan saavutettavuus edistyy asennetasolla usein juuri silloin, kun ihmiset oivaltavat, että saavutettavuus koskee meitä kaikkia.
– Jokainen meistä voi olla yhtäkkiä tilanteessa, jossa esteettömyys on edellytys oman tai läheisen arkielämän sujumisessa.

Esimerkiksi näkövammaisten messukäyntiä voi helpottaa merkittävästi pienillä käytännön asioilla. Pistevirsikirjat sijoitetaan samaan paikkaan kuin muutkin virsikirjat, ja virren numero sanotaan ääneen ennen sen veisaamista.

Yhdenvertaisuus toteutuu myös silloin, kun kaikille jumalanpalvelukseen osallistujille tarjotaan ehtoollisella alkoholiton viini ja gluteeniton leipä. Näin kenenkään ei tarvitse erikseen kysellä niiden jakamisesta.

Tampereen seurakunnissa on pyritty lisäämään heikossa työmarkkinatilanteessa olevien ihmisten yhdenvertaisuutta. Seurakuntien Martinus-säätiöllä on kaksi sosiaalista yritystä, M-Huoltamo ja M-Siivous, jotka kouluttavat sekä palkkaavat töihin erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä.
 
– Saavutettavuuden seurantaryhmän tehtävänä on tiedon lisääminen ja ihmisten kouluttaminen. Se edellyttää yhteistyötä monien eri yhteistyökumppaneiden, toimijoiden ja vammaisten ihmisten kanssa. Meiltä pitää ja saa kysyä, miettii Ågren.

– Meillä ihmisillä on erilaisia haasteita liittyen muun muassa näkemiseen, kuulemiseen ja liikkumiseen. Olisi tärkeää saada seurakuntien päätöksentekoon lisää luottamushenkilöitä, joilla on kokemusperäistä asiantuntemusta näihin asioihin. Seurantaryhmä kannustaakin asettumaan ehdolle marraskuun seurakuntavaaleissa, rohkaisee Anu Pekki.

Tampereella tehdään yhdessä

Saavutettavuuden seurantaryhmä tekee yhteistyötä muun muassa Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamiehen kanssa. Virassa on aloittanut lokakuussa Hanna Karojärvi, joka aiemmin toimi Lempäälän vanhustyön johtajana.

esteettömyys3
Tampereen kaupungin vammais- ja esteettömyysasiamies Hanna Karojärvi (oik.) vieraili Seurakuntien talossa tutustumassa Tampereen herättäjäjuhlien esteettömyyssuunnitelmaan. Neuvoja saavat pääsihteeri Petra Perttula sekä majoitus- ja talkoosihteeri Heidi Mansikkala. Kuva: Hannu Jukola

Laajaan tehtävänkuvaan kuuluvat muun muassa rakennuslupien käsittely esteettömyysnäkökulmasta, lausuntojen antaminen, vammaisneuvoston toiminta sekä koko kaupungin yhdenvertaisuustyön koordinointi.
– Tampereen kaupungin tahtotila esteettömyys- ja saavutettavuusasioissa on hyvä, mutta totta kai puutteita on edelleen tietämättömyyden tai ymmärtämättömyyden takia. Tiedon lisääminen ja vastuun jakaminen tapahtuvat hitaasti, pala palalta.

Karojärvi antaa tunnustusta Tampereen seurakuntien pitkäjänteiselle työlle esteettömyysasioissa. – Esimerkiksi kirkkojen korjauksissa on saatu aikaan esteettömiä ratkaisuja. Myös induktiosilmukoita sekä opasteita on lisätty kiitettävästi.

Syyskuussa voimaan astuva saavutettavuuslainsäädäntö asettaa isoja haasteita niin kaupungin kuin seurakuntien saavutettavuudelle.
– Laki muun muassa edellyttää, että kaikki julkisyhteisöjen sähköiset palvelut ja verkkosivustot ovat saavutettavia, pohtii Karojärvi.

Lapsuudesta asti seurakunnan toiminnassa mukana ollutta Karojärveä kiinnostaa erityisesti yhdenvertaisuuden toteutuminen kirkossa.

– Seurakunta on yhteyteensä kutsuva ja kirkko kuuluu kaikille, mutta miten se toteutuu käytännössä? Kokevatko esimerkiksi seksuaalivähemmistöt itsensä tällä hetkellä tervetulleiksi kaikille yhteiseen messuun?

– Tasa-arvon kannaltakin kirkossa on tekemistä, sillä esimerkiksi kirkkoherrojen joukossa naisia on edelleen selvä vähemmistö – kirkkoherran virkoihin hakijoiden joukossa päteviä naisia kyllä on. Virassa olevien piispojen joukossa ei ole yhtäkään naista.

Karojärvi kannustaakin kirkkoa rohkeaan keskusteluun yhdenvertaisuuden toteutumisessa.

Hän kiittää Tampereen seurakuntia vahvasta yhdessä tekemisen hengestä ja verkostoitumisesta kaupungin muiden toimijoiden kanssa.

– Tällaiseen toimijoiden ketjuun on mukava tulla mukaan ja yhdessä edistää esteettömyyttä sekä saavutettavuutta Tampereella. Olen todella ilahtunut yhteydenotoista, kertoo Karojärvi.  

Kirsi Airikka

Lähde: Saavutettava seurakunta – Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän esteettömyysohjelma, 2010 ja luonnos 2018


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja