rss Silta-lehden artikkelit

4.10.2017 10.39

Musiikkiteatteri ammentaa elämästä

Muusikko, kapellimestari Eeva Kontu on vannoutunut musiikkiteatterin kannattaja ja ammattilainen. Hän uskoo, että musikaalin keinoin voi käsitellä kaikkia niitä aiheita, joita ihmiselämään kuuluu – olivat ne sitten vakavia tai iloisia.

Eeva Kontu on nimi, johon törmää tuon tuostakin, jos edes hiukan on seurannut maamme musiikki- ja teatterimaailmaa viime vuosina. Tänä syksynä ja ensi talvena hänen sävellyksiinsä ja sovituksiinsa voi tutustua kolmessakin esityksessä Tampereella. 

eeva_kontu1
– Usko ja uskominen tai ehkä ennemminkin hengellisyys ovat aika tärkeitä asioita minulle. Siunaaminen, se että toivoo asioille ja ihmisille hyvää, on hieno piirre uskossa. Sitä yritän käyttää aina tarvittaessa. Toivo ja armo ovat myös asioita, joita elämänkatsomuksessani yritän vaalia, avautuu Eeva Kontu.

Eeva Kontu on tehnyt jo neljättä kymmentä esitystä ammattiteatteriin vuodesta 2005 lähtien. Nuoren naisen hurja työtahti saa jo sivustakatsojan hengästymään. 

– Olen aina tykännyt työnteosta, ja teatterissa yksi työ on johtanut toiseen. Vaikka en olisi musiikkialalla, uskoisin, että olisin tekemässä jotakin produktiota, jossa saisin olla ison ihmisjoukon kanssa ja johtaa ryhmää, pohtii Kontu, joka aloitti insinööriopinnot lukion jälkeen. Pian musiikkiteatteri kuitenkin imaisi hänet täysillä mukaansa.

– Musiikkiteatterissa työn mahtavuus on juuri siinä, että se on projektiluonteista. Työtä tehdään tietty aika ja sitten se on ohi. En voi sanoa, että kaikki tekemäni esitykset olisivat olleet huippuonnistuneita, joten on myös hyvä, että ne loppuvat ajallaan, hymyilee Kontu pilke silmäkulmassa. 

Näyttää kuitenkin siltä, että Kontu saa odotella vielä pitkän tovin ennen kuin kiinnostus hänen ensimmäiseen isoon työhönsä laantuu. Viita 1949 -musiikkinäytelmää esitetään jo kolmatta kautta Tampereen Työväen Teatterissa. Laulujen säveltämisen ohella muusikko on sovittanut näytelmän musiikin Joonas Mikkilän ja Mikko Renforsin kanssa. Hän johtaa bändiä ja soittaa siinä myös itse.

Pispalan oman runoilijan Lauri Viidan kiehtova ja murheellinen tarina puhuttelee tamperelaisyleisöä edelleen.

– Silti nykyisin on todella harvinaista, että jokin näytelmä menee näin kauan, ihmettelee Kontu.

Suuren suosion on saanut myös kotimainen suurmusikaali Myrskyluodon Maija, jonka ensi-ilta oli elokuussa Helsingin kaupunginteatterissa. Teos tuli tunnetuksi vuonna 1976 Anni Blomqvistin romaanisarjaan perustuvana tv-sarjana, johon Lasse Mårtenson sävelsi unohtumattoman musiikin.

Eeva Kontu on harjoituttanut musikaalin musiikin ja ollut mukana sen musiikkidramaturgisessa työryhmässä. Hän toimii esityksen kapellimestarina. Johdettavia on kaikkiaan 70, kun näyttämötekniikka lasketaan mukaan.

– Orkesteri on ihan loistava, ja on hienoa työskennellä näin ison ensemblen kanssa. Myrskyluodon Maija on ollut syksyn päätyöni, ja se työllistää vielä pitkään. Ennen vuodenvaihdetta tehdään yhteensä 74 esitystä, kertoo Kontu.

Yleisö on löytänyt Myrskyluodon Maijan, sillä nyt myydään jo kevättalven näytäntöjä.

Ajankohtainen Viulunsoittaja 

Musiikkiteatterin huippuja on myös Viulunsoittaja katolla -suurmusikaali, joka sai ensi-iltansa 1. syyskuuta Tampereen Työväen Teatterissa. Eeva Kontu on näytelmän musiikillinen asiantuntija sekä toinen musiikin sovittajista. Toisena sovittajana ja esityksen kapellimestarina toimii Joonas Mikkilä.

eeva_kontu2


– Tutut kappaleet sykähdyttävät yhä. Klassikkoa ei ole mitään syytä uudistaa pelkän uudistamisen vuoksi, mutta siihen voidaan lisätä kierroksia, ja se tuodaan nykyihmisen rytmiin, pohtii Eeva Kontu.

Näyttävien musiikki- ja tanssinumeroiden lisäksi musikaali tarjoaa ajattomia teemoja. Painavin teema, uskonnon vuoksi vainotuksi tuleminen, on suorastaan hälyttävän ajankohtainen.

Viulunsoittaja katolla -musikaali on saanut muusikon miettimään uskontoja ja myös omaa uskonnollisuuttaan. Uskonto on läsnä henkilöiden arjessa ja toisessa näytöksessä myös ydinsisältönä.

– Olen ollut niin nuoresta Viulunsoittaja katolla -fani, että olen ihan teoksen vuoksi ollut kiinnostunut juutalaisuudesta ja ennen kaikkea juutalaisista tavoista. Se millä tavalla harras, mutta samalla arkinen, päivittäinen rukoilu muuttuu villiksi ja jopa eläimelliseksi kletzmer-musiikiksi ja -tanssiksi on mielestäni superkiehtovaa.

Elämänarvoina toivo ja armo

Eeva Kontu sanoo, että uskonto on hänelle ennen kaikkea kotoa peritty asia ja tapa. Hän kuuluu kirkkoon ja Helsingin evankelis-luterilaiseen tuomiokirkkoseurakuntaan.

– Olen saanut miedon hillityn kristillisen kotikasvatuksen. Kotona käytiin joulukirkossa ja joskus muulloinkin. Juhla-ateriat siunattiin ainakin silloin, kun iso- ja isoisovanhemmat olivat paikalla. Sunnuntaiaamuisin muistan äidin kuunnelleen jumalanpalveluksia radiosta. Lähisukulaiset on kastettu, haudattu ja vihitty kirkollisin menoin. 

Tällä hetkellä Kontu on tarkoituksellisen laiska ja hiljainen seurakunnan jäsen.

– Ajattelen olevani uskossa, mutta suhteeni uskontoon ja seurakuntaan on ristiriitainen. Olen jo vuosia toivonut ”kädet ristissä”, että seurakuntien ja kirkon päättäjien arvomaailma olisi liberaalimpi, jotta voisin ylpeänä kuulua kirkkoon jatkossakin. Tällä hetkellä tilanne on hankala.

– Usko ja uskominen tai ehkä ennemminkin hengellisyys ovat aika tärkeitä asioita minulle. Siunaaminen, se että toivoo asioille ja ihmisille hyvää, on hieno piirre uskossa. Sitä yritän käyttää aina tarvittaessa. Toivo ja armo ovat myös asioita, joita elämänkatsomuksessani yritän vaalia, avautuu Eeva Kontu.  
 

Musikaali on myös vakava

Eeva Kontu antaa tunnustusta Tampereen molemmille teattereille, joissa on vahvaa osaamista.

– Etenkin TTT on musiikkiteatterin kantaesitysten tilaajana edelläkävijä Suomessa, kiittää Kontu.

Musiikkiteatteri on oma taiteenlajinsa, joka vähitellen aletaan ottaa vakavasti myös yleisön ja kriitikoiden parissa. Onnistunut lopputulos kuitenkin vaatii tekijöiltä rautaista ammattitaitoa.

– Ulkomaiden estradeilla esimerkiksi on aivan yleistä, että musiikille on oma ohjaajansa, joka huolehtii siitä, että näyttelijät tulkitsevat lavalla myös musiikkia, eivät vain tekstiä.

Hyvän kapellimestarin on oltava jämäkkä ja itsevarma.

– Hän kehtaa sanoa, mitä mieltä hän on, mutta se edellyttää, että hän on tutustunut materiaaliin todella hyvin. Samalla on oikeasti kuunneltava työryhmän muita jäseniä. Kapellimestarin on ymmärrettävä, kuinka haastavaa esiintyjille on, että he yhtä aikaa näyttelevät, laulavat ja tanssivat, miettii Kontu.

– Musikaalinäyttelijän tehtävää voisi verrata jopa huippu-urheilijan suoritukseen. Näyttelijät eivät vain pysty pitämään palautumispäiviä tiiviin esitys- ja harjoituskalenterin takia, päivittelee Kontu.

Tampereen Työväen Teatterin viime vuosien musikaalit ovat osoittaneet, että myös vakavia aiheita, ajankohtaisia kysymyksiä ja yhteiskunnallisia teemoja voi käsitellä musiikkiteatterin keinoin. 
 

Sisällissota taipuu musikaaliksi

Tampereella on jälleen valmistumassa yhteiskunnallinen musikaali, joka ottaa paikallisen näkökulman Suomen sisällissotaan vuonna 1918. Tytöt 1918 -musikaalin kantaesitys on 25. tammikuuta 2018 Tampereen Työväen Teatterissa. Teos kertoo Tampereella toimineen naiskaartin tyttöjen tarinan.

eeva_kontu3

Musikaalin käsikirjoittaa ja ohjaa Sirkku Peltola, musiikin säveltää Eeva Kontu ja laulujen sanat kirjoittaa Heikki Salo. Tarina pohjautuu Anneli Kannon romaaniin Veriruusut (2008) sekä tutkimuslähteisiin.

– Kaikesta taustatyöstä on paljon hyötyä säveltämisessä. Olen lukenut teoksen sekä jonkin verran tutkimusmateriaalia, jota Sirkku Peltola minulle on lähettänyt.

Ennen kaikkea Kontu on yrittänyt samaistua 15–20-vuotiaiden tyttöjen sielunmaisemaan.
– Vaikka aika on eri ja naisen asema hyvin erilainen, en usko, että ihminen on inhimillisesti muuttunut paljonkaan sadassa vuodessa. Meillä on edelleen samat perustarpeet, halut, kiinnostuksenkohteet ja toiveet.

Eeva Kontu viimeisteli sävellyksiään Tytöt 1918 -musikaaliin tämän haastattelun aikoihin syyskuussa. Vaikka muusikon työ on hyvässä vaiheessa, ja Kontu–Peltola–Salo -kolmikon yhteistyö sujuu hienosti, säveltäjä tunnustaa jännittävänsä lopputulosta.

– Minulla on sellainen olo, että odotukset sävellyksiäni kohtaan ovat kasvaneet Viita-näytelmän jälkeen, hymyilee Kontu.

Musiikkityössä hän nauttii eniten juuri säveltämisestä, koska se antaa vapaat kädet sovittamiseen verrattuna.
– Silti luova työ on haastavaa ja vaatii aina ”dead linen”, valmistumispäivämäärän. Sellaista työtä ei ole, etteikö teoksen valmiiksi saattamisessa kolme viimeistä yötä menisi valvoessa.

Viime vuosina musiikki on merkinnyt taitelijalle ennen kaikkea työtä ja työllistymistä. Kalenterissa on jo pari merkintää tulevista tuotannoista, joista Eeva Kontu ei kuitenkaan voi vielä puhua julkisesti.

Kokonaisvaltaisesti musiikilla on tietenkin paljon suurempi merkitys musiikin ammattilaiselle kuin pelkkä ansiotyö.
– Musiikki merkitsee minulle kieltä ja sanoja. Sen avulla voi ilmaista kaikkia niitä asioita ja tunteita kuin puhutulla kielelläkin.

Teksti: Kirsi Airikka 

Kuvat: Hannu Jukola
 

Eeva-Kaarina Kontu

• Syntynyt vuonna 1981 Eurajoella

• Opinnot: Rauman musiikkiopisto, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia jazzmusiikin linja, Tampereen ammattikorkeakoulun teatterimusiikin linja, josta valmistui 2009, kapellimestariopintoja Sibelius-Akatemiassa

• Muusikko ja kapellimestari, soittaa itse pianoa, saksofonia ja huilua sekä laulaa. Toiminut kapellimestarina, sovittajana ja musiikillisena asiantuntijana vuodesta 2005 lähtien muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereen Teatterissa sekä Pyynikin kesäteatterissa.

• TV2:n Tartu mikkiin -ohjelman kapellimestarina 2012–2014

• Oma yhtye: Manserokin perintö

• Asuu nykyään perheineen Helsingissä. Sitä ennen vaikutti pitkään Tampereella

• Perhe: puoliso teatteri- ja elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja Juha Lehtola, kaksi lasta

• Mistä ei tunneta: Kontu aloitti insinööriopinnot Raumalla 2000-luvun alussa, kunnes häntä pyydettiin mukaan musiikkiteatteriin. Suorittanut koneenpiirustuksen alkeet

• Lempiaine koulussa: Matematiikka

• Harrastukset: Nukkuminen, ruuanlaitto, ystävien kanssa keskustelu, lasten kanssa leikkiminen

• Motto: "Kielteinen energia tuottaa kielteistä energiaa. Myönteinen energia tuottaa myönteistä energiaa. Valinta on oma." 

Viita 1949 ja Viulunsoittaja katolla Tampereen Työväen Teatterissa
Myrskyluodon Maija Helsingin kaupunginteatterissa
Tytöt 1918 -musikaalin kantaesitys 25.1.2018 Tampereen Työväen Teatterissa



 

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi