rss Silta-lehden artikkelit

1.8.2018 13.28

Mitä kuuluu leirikeskuksille?

Monet seurakuntalaiset ovat tänä kesänä pahoittaneet mielensä, kun he ovat mediasta saaneet kuulla Isosaaren leirikeskuksen rapistumisesta. Miksi Tampereen seurakunnat on päästänyt paikan huonoon kuntoon?

sauna_taustalla_isäntien_talo_netti
Tampereen seurakunnat hankki Teiskon Paarlahdessa sijaitsevan Isosaaren leirikeskuksen vuonna 1935. Saaressa vietetyt rippikoulut ja leirit ovat synnyttäneet unohtumattomia muistoja tuhansien seurakuntalaisten mieliin. Kuvassa on leirikeskuksen sauna. (Lähde: Voitto Silfverhuth: Tampereen seurakuntahistoria 2). Kuva: Anna-Mari Martikainen

Kysymyksiin vastaa viestintäjohtaja Sami Kallioinen:

– On valitettavaa, että kesän uutisoinnista on välittynyt kuva, että seurakuntien viranhaltijat eivät välitä seurakuntien omaisuudesta. Vuosikymmenten aikana saaren rippikoulut ja leirit ovat synnyttäneet unohtumattomia muistoja seurakuntalaisten mieliin. Vaikka leirikeskusta ei enää aktiivisesti kehitetä, sen peruskunnosta huolehditaan edelleen.

– Isosaaren leirikeskuksessa ei enää järjestetä leirejä, mutta kuka tahansa voi vuokrata leirikeskusta omaan käyttöönsä.  Isosaaren osalta siirtyminen leirikäytöstä omatoimikäyttöön ei ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla. Huolehdimme, että riittävä osa rakennuksista on käyttökelpoisia pienimuotoiseen toimintaan.

Miten leirikeskusta voidaan tarjota vuokrattavaksi, kun paikat ovat huonossa kunnossa?

– Saaressa on käyty heinäkuun alussa siivoamassa, ja ovien lukitus on myös tarkistettu. Tavoitteemme on pitää Isosaari sellaisessa kunnossa, että sinne on turvallista tulla käymään, ja sitä voi myös vuokrata.

Asiasta on keskusteltu vilkkaasti myös sosiaalisessa mediassa. Leirikeskuksista myös Julkujärvi on huonokuntoinen. Jos leirikeskukset ovat myynnissä, miksi niiden kunto on huono? Kenelle kuuluu vastuu?

– Vastuu leirikeskusten huoltamisesta ja kunnostamisesta on Tampereen seurakuntien kiinteistöpalveluilla. Leirikeskusten osalta on tehty syksyllä 2016 seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymä suunnitelma, jonka perusteella esimerkiksi Julkujärven leirikeskusta ei enää ylläpidetä.

– Osa Julkujärven leirikeskuksen rakennuksista, erityisesti majoitusmökit, olivat jo ostohetkellä varsin heikossa kunnossa. Myös kahden rivitalon kunto oli myös niin heikko, että niiden kunnostaminen ei ollut enää järkevää.

– On surullista, että Julkujärven päärakennuksen ja saunan ikkunoita on rikottu, mikä on edesauttanut niiden rapistumista. Leirikeskus ei ole tällä hetkellä myynnissä, ja kun se aikanaan tulee myyntiin, ilman rapistumistakin rakennusten arvo olisi hyvin pieni.

Missä kunnossa on Rajalan leirikeskus?

– Rajalan leirikeskus on ludehavaintoa lukuun ottamatta oikein hyvässä kunnossa. Uuden päärakennuksen rakentamisen yhteydessä muidenkin rakennusten katot uusittiin, ja rakennusten peruskunnosta on huolehdittu hyvin.

– Vanhojen leirikeskusten ongelmat ovat yleisiä joka puolella Suomessa. Rakennuksista iso osa on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla ja niiden käyttöikä on loppumassa. Varustelutaso ei vastaa nykyisiä vaatimuksia.

– Varsin usein leirikeskusten arvokkain osa on tontti, jolla ne sijaitsevat. Näin Tampereellakin pyritään leirikeskusten tonttien kaavoitusta kehittämään niin, että alueille löytyisi mielekästä käyttöä.

– Uusi leirikeskus AitO Toimintakeskus Aitolahdessa vastaa nykyisiä tarpeitamme hyvin ja sen kunnosta huolehdimme hyvin.

AitO Toimintakeskuksessa on ollut runsaasti leiritoimintaa jo tänä kesänä. Paikka toimii seurakunnan leiri- ja kurssitoiminnan keskuspaikkana yhdessä Pättinniemen leirikeskuksen kanssa.

Entinen Diabeteskeskus siirtyi Tampereen seurakuntien omistukseen maaliskuun alussa. AitOssa on pidetty siitä lähtien noin 40 leiriä, ja päiväkävijöitä on ollut noin 50.

Teksti: Kirsi Airikka

Tampereen seurakuntien leirikeskukset


_Q6A5083
Pättinniemeen on nousemassa ensi vaiheessa viisi 12 hengen mökkiä. Kuva: Hannu Jukola



Pättinniemeen lisää majoitustilaa


Pättinniemen leirikeskuksen majoitustilanne kohenee, kun alueelle nousee tänä kesänä viisi uutta mökkiä ja myöhemmin vielä kolme lisää. Aiemmin majoitustilaa on ollut 40 hengelle kahdessa erillisessä majoitusrakennuksessa.

Viime vuonna leirikeskuksen alueelle Näsijärven rantaan saatiin viimein toteutettua keskitetty vesi- ja viemäröinti. Samassa yhteydessä kaivettiin sähkö-, vesi- ja viemärijohdot myös majoitusrakennuksille.

Diabeteskeskuksen hankinta ja kehittäminen AitO Toimintakeskukseksi muutti suunnitelmia niin, että Pättinniemestä ei tullut pääleirikeskusta. Se kuitenkin kehittyy naapurinsa kanssa ympärivuotiseksi toimintakeskukseksi. Myös AitOon tulee lähivuosina lisää majoitustilaa.

AitO Toimintakeskus sijaitsee lähellä Pättinniemeä, joten se helpottaa samalla Pättinniemen ja Aitolahden vanhan Pappilan ruokahuollon toteutusta.

Pättinniemen majoitusrakennuksiin on varattu rahaa yhteensä runsaat 900 000 euroa. Viiden mökin perustukset tehtiin keväällä, ja talopaketteja alettiin pystyttää kesän alussa. Kolmen muun mökin rakentamisen valmistelu alkaa syksyllä.

Teksti: Asta Kettunen


_Q6A5103
Rakennustöissä ahkeroivat Pauli Rajaniemi (vas) ja Lasse Niemi. Kuva: Hannu Jukola


_Q6A5090
Viime vuonna leirikeskuksen alueelle Näsijärven rantaan saatiin viimein toteutettua keskitetty vesi- ja viemäröinti. Samassa yhteydessä kaivettiin sähkö-, vesi- ja viemärijohdot myös majoitusrakennuksille. Kuva: Hannu Jukola




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja