rss Silta-lehden artikkelit

7.6.2017 14.25

Kolme uskontoa yhteisillä juurilla

Joskus kahden eri tavalla uskovan ihmisen on helpompi ymmärtää toisiaan kuin uskovan ja uskonnottoman. Ensimmäinen askel ymmärrykseen on se, että avautuu kuuntelemaan toisen tarinaa.


Kristitty saattaa löytää tuttuuden tunteen juutalaisten ja muslimien kanssa, sillä heitä yhdistää usko yhteen Jumalaan. Juutalaisuus ja islam korostavat tiukasti Jumalan ykseyttä. Kristityt puolestaan uskovat kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on kuitenkin yksi.

– Kaikki kolme uskontoa nousevat yhteisestä taustasta, Lähi-idän monoteistisesta perinteestä. Niillä on myös yhteisiä kertomusjuuria, sanoo Kirkon ulkoasiainosaston johtava asiantuntija, dosentti Tomi Karttunen.

Yhteisiä käsitteitä ovat myös Jumalan armo, kuolemanjälkeinen elämä ja lähimmäisenrakkaus. Juutalaisuudessa ja islamissa ihmisen hyvät teot ja Jumalan tahdon noudattaminen ovat keskeisemmässä asemassa kuin kristinuskossa, mutta niidenkin mukaan ihminen pelastuu lopulta Jumalan armosta. Kristinuskossa ratkaisevaa on Jeesuksen pelastustyö.

Jumalan tahdon seuraajat

Kristinuskon ydinsanoma on, että Jumala tuli ihmiseksi ja osoitti siten rakkautensa syntiin langenneelle ihmiskunnalle.

Juutalaisuus puolestaan painottaa Jumalan tahdon mukaista elämää ja pysymistä liitossa, jonka Jumala teki Israelin kansan kassa. Juutalaista elämää ohjaavat juutalaisuuden pyhän kirjan, Tanachin 613 käskyä. Tanach sisältää samat kirjat kuin kristittyjen Vanha testamentti.

– Juutalaisuudessa korostetaan Jumalan tuonpuoleisuutta, mutta uskonnollisuus on silti usein hyvin käytännönläheistä ja pohtii arkisen elämän kysymyksiä, Karttunen sanoo.

Myös islamissa eettisesti korkeatasoinen elämä ja kuuliaisuus Jumalalle ovat tärkeitä. Sharia eli islamin laki on laaja kokoelma sääntöjä, jotka koskevat niin uskontoa, käyttäytymistä kuin yhteiskuntaa.

– Islamissa on huomattavan tärkeää uskonnon kokonaisvaltaisuus myös yhteiskunnallisessa ajattelussa.

Pyhät kirjat keskiössä

Kaikissa kolmessa uskonnossa pyhät kirjoitukset ovat keskeisiä. Pelastuskäsityksen lisäksi suurimmat erot tulevat esiin tekstien tulkinnassa ja pyhän kirjan asemassa. Kirjoitusten koskemattomuus näkyy selkeimmin islamissa.

– Islamissa on avauduttu melko vähän ajatukselle Koraanin historiallisesta luonteesta. Juutalaisuudessa suhde pyhiin kirjoituksiin on moniäänisempi, Karttunen sanoo.

– Kristinuskossa meillä näkyy luterilainen ajatus, että Raamattu on uskon ja opin korkein ohje. Tulkinnan avaimena on se, miten teksti tuo esiin sanomaa Kristuksesta.

Karttunen huomauttaa, että jokaisen uskonnon sisällä esiintyy niin konservatiivista kuin liberaalia ja maallistunutta ajattelua.

– Erot tulevat esiin muun muassa vuorovaikutuksessa moderniin yhteiskuntaan ja siinä, mitä omassa uskonnossa pidetään pysyvänä ja mitä taas historian myötä muuttuvana.

Vuoropuhelu luo toivoa

Historiallisesti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin keskinäiset suhteet ovat vaihdelleet jyrkästä vastakkainasettelusta ja jopa vainoista rauhalliseen rinnakkaiseloon.

Nykypäivän Euroopassa on nähtävissä toisaalta uskontojen välistä polarisoitumista, kuten voimistuvaa antisemitismiä ja torjuvaa suhtautumista islamiin, mutta samaan aikaan myös halua etsiä yhteyttä.

– Dialogi, toistemme kunnioittaminen ja positiivinen uskonnonvapaus ovat ainoa tie, jos haluamme elää rauhassa ja toimia yhteiseksi hyväksi.

– Vuoropuhelu merkitsee ymmärryksen lisääntymistä ja tilan antamista, ei omasta identiteetistä luopumista. Se voi lisätä toivoa ja merkitystä, ettei ajauduttaisi epätoivon ja näköalattomuuden kierteeseen.

Teksti: Anu Heikkinen

Kuva: Trond Trosdahl

Mitä uskonto minulle merkitsee:

Lue juutalaisen Simon Livsonin, muslimi Sara Salmanin ja kristitty Jaakko Heinimäen kertomukset näköislehdestä sivulta A 7.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja