Saarnavuoro

Palstalla kirjoittajat kertovat jonkin tulevan pyhän saarnan teemasta ja näkökulmistaan siihen.
11.1.2017 11.00

Lähde!

Päivi ja Sakari Löytty

Pispalan kirkossa vietetään 15.1. Maailmojen messua, jossa meidät Päivi ja Sakari Löytty siunataan matkaan ja lähetetään Suomen Lähetysseuran kautta palvelemaan Namibian ev.lut. kirkkoa diakonia- ja musiikkityössä.

Meistä tulee Harjun, Messukylän ja Pirkkalan seurakuntien sekä Tampereen hiippakunnan nimikkolähettejä.

Keskustelusaarnassa pohdimme seurakunnan kanssa Jeesuksen sanoja päivän evankeliumitekstissä Joh. 4: 5–26. …”joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä”.

Jeesus viittaa veteen janon sammuttajana. Meidän mieleemme nousee maa, johon olemme lähdössä ja jossa vesi on, ehkä konkreettisemmin kuin meille Suomessa, elämän perusedellytys.

Tuhansien järvien maassa, jään ja lumen keskellä voi olla vaikea kuvitella elämää kuivuuden uhkaamana. Monissa Afrikan maissa elämä on sateiden varassa. Vesi kerätään talteen tynnyreihin tai patoaltaisiin, joista se puhdistetaan käytettäväksi.

Namibian viimeiset sadekaudet ovat olleet heikkoja, luonto on kuivunut, karjaa ja maataloutta uhkaa katastrofi. Kaivojakin on, mutta pohjavesi ei riittäisi kaikille, eikä se ole kaikin paikoin juotavaksi kelpaavaa. Muutama ympärivuoden virtaava rajajoki sentään tarjoaa vettä niiden varsilla eläville.

Mihin kaikkeen vettä tarvitaan? Juotavaksi, ruuanlaittoon, peseytymiseen, lämmitykseen, terveydenhuoltoon, energian tuottamiseen, kasteluun, kalastukseen…lista on loputon, ja kaikki välttämätöntä ihmiselämälle. Ja onhan ihmiskehokin valtaosin nestettä, vettä. Jos vesi meistä haihtuisi, kuivuisimme kokoon kuin rusinat.

Jeesuksen vertaus elävästä vedestä on rikas. Kyse ei olekaan vain janon sammuttamisesta, vaan paljosta muusta. Elämän kokonaisvaltaisuudesta ja siitä, miten elämä itsessään on Luojansa varassa. On arvioitu, että puhtaan veden saatavuus on tulevaisuudessa suurimpia globaaleja haasteita.

Pyytämällä samarialaiselta naiselta vettä Jeesus antoi esimerkin kulttuurirajojen ylittämisestä. Nämä rajat haluamme Maailmojen messussa ylittää toivottamalla maahanmuuttajat tervetulleiksi seurakunnan keskelle, alttarin ääreen yhteiseen juhlaan.

Juhlimme Jumalan luomaa maailmaa monin kielin ja kulttuurisin vaikuttein. Kulttuurimaailmojen lisäksi messussa kohtaavat musiikin, sanan, rukouksen, hiljaisuuden, liturgian maailmat.

Pispalan messu liittää meidät maailmanlaajan kirkon jumalanpalvelukseen. Namibiassakin kokoonnutaan lähes samalla kellonlyömällä alttarin ääreen. Siellä sadekausi on alkamassa ja voimme yhtyä ystäviemme rukoukseen runsaista ja siunaavista sateista.

Voimme rukoilla ikuisen elämän veden virkistävää voimaa monenlaisten haasteiden keskellä kamppaileville lähimmäisillemme niin täällä Tampereella, Suomessa, Namibiassa kuin ympäri maailmaa.

Maailmojen messu 15.1. kello 11 Pispalan kirkossa



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi